Onko Vihreä kirjaston sarja tuttu teille? Tytöille suunnattu Vihreä kirjasto - sarja (WSOY) ilmestyi meillä 1950- ja 1960-luvuilla. Ensimmäisenä sen aloitti Kirsti Heporaudan nuortenkirja Koulukodin tyttö (1952). Samana vuonna ilmestyi Kerttu Vuorisen Pitsitaivas. Sarjassa ilmestyi kaiken kaikkiaan 27 kirjaa. Suurimmaksi osaksi kirjat ovat suomalaisten ja muiden pohjoismaisten kirjailijoiden tuotantoa. Olen lukenut sarjasta vasta pari kirjaa tutkimukseeni liittyen. Nyt haastan itseni lukemaan lisää Vihreä kirjasto-sarjan kirjoja! Haasteeseen saa tarttua muutkin halukkaat. Ilmoittautukaa tähän postaukseen mukaan, jos luette sarjasta yhden kirjan!
Olen kerännyt joitain kirjoja hyllyyni jo niiden todella kauniin kansikuvituksen takia. Kuvittajista taas minulla ei ole mitään tietoa. Ajattelin järjestää lukemistani kirjoista kansikuva-äänestyksen jossain vaiheessa. Haasteeseeni osallistumisen aika on myös epämääräinen, ensi vuoden puolelle.
Pitsitaivas (1952) kertoo yksinhuoltajaäidin ja hänen neljän tyttären elämästä syrjäisessä maalaiskylässä. Perhe muuttaa köyhiin olosuhteisiin huonokuntoiseen suutarin mökkiin. Katto vuotaa sateella ja luteet häiritsevät nukkuessa. Elina-äiti elättää perhettään ja ompelee läpi päivät ja yöt. Sini ja Lyly, perheen vanhimmat tytöt ovat varttumassa aikuisiksi. Sini haaveileva runotyttö kirjoittelee vihkoonsa salaa muulta perheeltä. Tiedonjanoinen Lyly lukee paljon ja hakee lainastosta kirjoja. Uudet asukkaat herättävät kyläläisissä ihmetystä kirjoillaan, pitsiverhollaan ja päiväkahvien juomisella ulkona. Harmaiden mökkien kylä on ankea ja ihmisten elämä on siellä kovaa ja karua.
Vuorisen kirja sisältää yhteiskunnallista realismia, olosuhteiden ja kyläläisten kuvauksissa. Ankeuden keskellä kaunista on Vuorisen lyyrinen kerronta. Kirjailija kuvaa herkästi nuoruuden epävarmuutta, ystävyyden syntymistä ja vastakkaiseen sukupuoleen herääviä tunteita. Pitsitaivaassa on tietynlaista huumoria mukana, vaikka kirjaa sävyttääkin surumielinen tunnelma. Selja-kirjojen edeltäjä Pitsitaivas on perinteinen tyttökirja, mutta ei ihan hyvän mielen kirja.
Tyttöjen maineen menetyksen yhteydessä käytetään sanaa heepe. Tietääkö joku, mitä tarkoittaa heepe?
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vihreä kirjasto-sarja
1. Kirsti Heporauta: Koulukodin tyttö (1952)
2. Kerttu Vuorinen: Pitsitaivas (1952)
3. Kristiina Konno: Kaisa harjoittelee (1953)
4. Åke Holmberg: Itsepäinen Gritt (1953)
5. Bruno Brehm: Näkemiin Susanne
6. Evi Bogenaes: Kartanon Stina
7. Soile Kaukovalta: Teinitytön ikkuna
8. Stina Lindeberg: Seitsentoistavuotias
9. Astrid Lindgren: Kati Amerikassa
10. Anna-Lisa Lundkvist: Tyttö sateessa
11. Åke Holmberg: Ehkä onnistut, Gritt (1954)
12. Aili Konttinen: Uhmamieli morsian
13. Halldis Moren Vesaas: Varhain keväällä
14. Annikki Sankari: Tuomirannan kesä
15. Eila Pennanen: Tunnussana ystävyys
16. Marika Stiernstedt: Ullabella
17. Brita Torrell: Valkoinen kaulus
18. Christa Ruhe: Ystäväni Odette
19. Aila Nissinen: Vihreät ympyrät
20. Kerttu Juva: Pesulan Marita (1959)
21. Ilona Meretoja: Ruusuaita
22. Jytte Lyngbirk: Anne
23. Cahterine Marshall: Musta kahle (1964)
24. Sisko Latvus: Saviminä
25. Hertta Tiitta: Avoimien ovien talo
26. Ilona Meretoja: Sateensaaren tyttö
27. Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967)
Kääks, miten minä en ole koko sarjasta ikinä kuullutkaan! Katin Amerikassa olen lukenut miljoona vuotta sitten, mutta jos se kuului vihreään kirjastoon niin enpäs tuota tajunnut. Nyt alkoi kiinnostaa. Kansikin on tosiaan kaunis! Nimen perusteella kiehtovat mm. Sateensaaren tyttö ja Rastaslammen noita. Kiitos vinkeistä!
VastaaPoistaElma Ilona, kivaa kun kiinnostuit! Lindgrenin Kati Amerikassa ilmestyi ensin tuossa Vihreä kirjasto-sarjassa. Myöhemmin se on ilmestynyt uusintapainoksena esim. ihan 2000-luvulla. Kansikuvakin on sitten erilainen. En pääse Fennicasta tarkastamaan, kuinka monta painosta siitä on otettu enkä näe nyt noita sarjan muiden kirjojen ilmestymisvuosia, mutta täydennän niitä myöhemmin. :)
VastaaPoistaSara, minulla taitaa olla Mustan kahleen lisäksi Varhain keväällä ja Tyttö sateessa.
VastaaPoistaPitsitaivas on hieno kirjan nimi.
Leena, kirjalla on todella kaunis nimi, joka sopiikin tematiikaltaan siihen! Sinähän olet jo tämän haasteeni suorittanut Mustalla kahleella, mutta olisi kiinnostavaa kuulla tuosta Varhain keväällä-kirjasta. :) En ole edes nähnyt kirjaa vielä, vaikka suurimman osan Vihreä kirjaston kirjoista olen nähnyt, vaikka sisällöistä en tiedäkään.
PoistaVarhain keväällä kuului varhaisnuorena lempikirjoihini. Siinä on päähenkilönä nuori rippikouluikäinen Inger, jonka perhe on onneton isän alkoholismin takia. Inger häpeää syvästi isäänsä, joka näyttäytyy joskus myös hänen tovereilleen juovuksissa ja joka on lisäksi aiheuttanut Ingerin pikkuveljen vammautumisen tapaturmassa. Kirjassa kuvataan Ingerin koulunkäyntiä ja rippikouluaikaa, orastavaa kiinnostusta poikiin ja haavetta päästä naapurustossa lomailevan varakkaan perheen ottotyttäreksi, kun oman perheen elämä tuntuu liian ahdistavalta. Monesta surullisesta teemasta huolimatta kirja on kuitenkin myös valoisa ja kertoo mielenkiintoisella tavalla pienen norjalaiskylän elämästä ja tavoista.
PoistaTästä kirjasta tulee mieleeni NTK:hon kuulunut Onerva Vartiaisen Tule mukaan, Mirjami! - suomalainen vastine - sekin kuvaa alkoholisti-isän tytärtä ja tämän vaikeuksia, mutta kirjan yleissävy on silti toiveikas. Ehkäpä nämä kirjat olivat minulle eräänlaista terapiaa oman isäni kausittaisen alkoholinkäytön takia, joka 1960-70 -luvuilla oli ihan toisella tavalla kipeä asia kuin nykymaailmassa...
Katia, minulla on tuo Vartiaisen kirja, mutta en ole lukenut sitä vielä! Täytyy laittaa hankintalistalle Varhain keväällä. Kiinnostavaa, että aihetta käsitellään tyttökirjoissa ja isän alkoholismista oli myös yhdessä Virtasen Selja-kirjassa, joka on niin ikään kirjoitettu 60-luvulla. Tärkeä aihe nykymaailmassakin...
PoistaSarja on mielenkiintoinen, kuvaa niin "hyvän perheen" kuin työläiskodin tyttöjä monipuolisesti ja rohkaisee pyrkimään alalle, jolle sisimmässään haluaa. Hyllyssä on viisitoista kirjaa, Musta kahle ja Pesulan Marita peräti kaksin kappalein;) Soile Kaukovallan Teinitytön ikkunan olen lukenut viimeksi, ja sen iloisuus ja hyvä huumori ja koululaismaailma miellyttivät minua suuresti.
VastaaPoistaTuija L
Tuija kiinnostavaa kuulla ja juuri työväenluokan esiin nouseminen tyttökirjoissa! Pesulan Maritan aion lukea ja Teinitytön ikkunan luinkin viime kesänä monien koululaisromaanien joukossa. :)
PoistaOlen lukenut noista kirjoista aikoinaan useimmat. Tänään juuri katsoin tuolla vinnillä jotakin niistä. Palaan asiaan, kun ehdin uusia tuttavuuksiani niihin. Muistan pitäneeni tavattomasti Pennasen tunnussana ystävyydestä, kertomus jonkunlaisesta nuorten leiristä jonne osallistui nuoria eri maista tekemään yhdessä työtä. Lindgrenin Kati on tuttu jne.
VastaaPoistaAinakin Ystäväni Odette minulla taitaa ollakin, ellen väärin muista.
Sirpa kiva juttu ja ollaan kuulolla!
PoistaKuulostipa todella tutulta tuo kuvailemasi kirja, vaikka tuota sarjaa en muista semmoisenaan nähneeni. Monet muutkin kirjat ovat muuten tuttuja.
VastaaPoistaRastaslammen noitaa minulla sen sijaan on muina versioina jopa kaksi kappaletta, kirjaston poistoista pelastettuja muistaakseni kumpikin. Älyttömän vahvasti vaikutti itseen nuorena, luin monta kertaa sen, ja aina sen saman kellastuneilla lehdillä varustetun kansikuvattoman vanhemman version kirjasta.
Mervi, kiva kuulla! Sarjan kirjoista on varmasti otettu muitakin painoksia myöhemmin. Monesti myös paperiset kannet ovat hävinneet kirjoista ja jäljellä on vain se vihreä kansikuvaton kansi. :)
PoistaRastaslammen noidasta pidän minäkin ja olen sitä lukutoukka nuorillenikin suositellut ja he pitivät. Oiva tapa kuvittaa historiaa.
VastaaPoistaTuleepa valinnan vaikeutta, kun on niin monia kiinnostavia kirjoja tässä sarjassa. Rastaslammen noitakin kiehtoo! :)
PoistaMinullekin on tuntematon sarja, vau! En lupaa lukea sitä nyt, mutta taidan alkaa hiljalleen kerätä - tätäkin. :) Kiitos siis vinkistä!
VastaaPoistaKaroliina hienoa ja tämä sarja on hyvä keräilykohde! Minulle tuli juuri eilen yksi sarjan kirja postissa. :)
PoistaOlen lukenut tuosta sarjasta vain Rastaslammen noidan ja se on minulla itsellänikin ja Rastaslammen noita kuuluu kirjasuosikkieni kärkeen.
VastaaPoistaAino, minun täytyy lukea ilmeisesti Rastaslammen noita, kun se näyttää nyt jo olevan niin monen suosikki! :)
PoistaMulla on tästä sarjasta tuo Teinitytön ikkuna, josta tykkäsin teininä (!) ja oon haaveillu uudelleenlukemisesta. Muutkin sarjan kirjat kiinnostaisivat, mutta niitä ei ole kovin hyvin saatavilla - täytyypä kurkata kaupastasi :)
VastaaPoistaMoikka! Eksyin tänne juuri googlen kautta, ja ajattelin kysellä, satutko tietämään missä noista vihreän kirjaston kirjoista kerrotaan kveekari-naisesta, jota vainotaan noitana? Hän ei oo kirjassa varsinaisesti päähenkilö, vaan päähenkilön ystävä.. Onkohan juuri tuo rastaslammen noita tämä kirja, vai jokin muu? Luin lapsena kyseistä kirjaa varmaan satoja kertoja, mutta noita ajoita on yli 10v ja kirja oli kadonnut vanhempieni hyllystä.. Enkä muista muuta kuin vihreät kannet, eli että vihreän kirjaston kirja oli kyseessä, paperikannet vain kadonneet... Aah :) Ihanaa, jos viitsit vastata ja auttaa :)
VastaaPoistaHaka, etsin kirjahyllystäni tuon Rastaslammen noidan ja aloin sitä nyt lukea aamusella. Minä tempauduin täysin tarinaan mukaan! Kyllä se on se sinun kirjasi! Jäin siihen kohtaan, kun Kit, tarinan päähenkilö tutustuu "noitaan" eli Hannaan, joka on kveekari. Aion lukea kirjan loppuun pian. :)
VastaaPoistaMoikka! Juuri huomasin vastauksesi. Kiitos TODELLA paljon! :) Nyt menen ja hankin tuon kirjan omaan hyllyynikin jostain! IHANAA että se löytyi! :) Ja niin, olen myös blogisi lukijaksi jäänyt :) Hyviä kesäpäiviä!
Poista40 -luvun nuortenkirjoja ilmestyi sarjassa 10 markan romaanit, niistä löytynyt myös hyviä kirjoja. Kotoa löytyy Kirjoittaja Kaarinan ( oikea nimi esteri paalanen) kirjoittama Sinikka koettaa siipiään joka oli jo nuorena minun suosikki kirja ja myös Anja sarja ( 4 kirjaa = Anjan tuntematon sotilas, Anja otti paikan, Anja rouvan virassa ja Anjan salainen ase) josta olen tykännyt. Kansikuvatkin ovat kauniita. Kannattaa tutustua :) t: Anni
VastaaPoistaHei Anni ja kiitos kirjavinkeistäsi! Sinikka koettaa siipiään olen lukenut, mutta Anja-sarja onkin minulle ihan vieras. Täytyypä tutustua! :)
VastaaPoistaHei! Rupesin muistelemaan, mikä on Vihreän kirjaston kirjan Musta kahle alkukielinen nimi, ja kun en muistanut tekijääkään, googlasin Vihreän kirjaston ja tupsahdin blogiisi, jota olen lukenut muulloinkin, mutta en näin vanhalta ajalta. Sinulla on mielenkiintoinen haaste! Voin osallistua sikäli, että olen lukenut koko sarjan ja olen muuttunut sarjan keräilijästä sarjan omistajaksi jo aikoja sitten. Minulta puuttuu vain kansikuva Kaisa harjoittelee -kirjaan. Lisäksi Pitsitaivas on muovitettu kirjaston kirja ja Kartanon Stinani on vanhanaikainen kirjastosidos, jossa on paksut ruskeat pahvikannet ja kansikuva sidottuna kirjan alkuun. Kaisan harjoittelun kansikuvan näin vasta tänään blogissasi. Kiitos!
VastaaPoistaVihrea kirjasto on kivan näköinen ja hyvä sarja ja kerättäväksi mukavan suppea. Minusta tuntuu, että kansissa on mm. Maija Karmaa ja Leena Purasta. Olen saanut Kati Amerikassa -kirjan lapsena lahjaksi ja tuon Marshallin Mustan kahleen ostin hiihtolomalla 1965 Jyväskylästä, jossa olin siellä ensimmäistä vuottaan opiskelevan siskoni luona kylässä. En nyt ole kotonani, jossa olisin voinut katsoa Julien tarinan tiedot, mutta löysin myös alkuperäisen nimen Julie´s Heritage toisaalta Googlesta.
Sarjan kirjoista osa on ollut enemmän, osa vähemmän mieleeni. Musta kahle teki 14-vuotiaaseen jykevän vaikutuksen. Samoin Koulukodin tyttö avasi aivan uuden maailman. Muita lempikirjojani ovat mm. tuo Rastaslammen noita ja jo nuorena lahjaksi saamani Näkemiin Susanne. Ja edelleen: Seitsentoistavuotias, Tuomirannan kesä (jossa tuoksuu suomalainen kesä) ja Uhmamieli morsian. Seitsentoistavuotiaassa kohtasin ensimmäistä kertaa sanaan 'siisti' merkityksessä jossa minua nuoremmat sitä käyttävät. Ensimmäisen Lucia-juhlani koin Itsepäisen Grittin työpaikalla ja Varhain keväällä -kirjan Inger ja hänen rippikoulutoverinsa ompelivat itselleen kansallispuvun rippipuvukseen. Oli oikein hauska nähdä, että Skam-sarjan tyttönelikosta kaksi pukeutui Norjan kansallispäivänä kansallispukuun edelleen 2010-luvulla.