100 naiskirjailijan kirjaa

Kuukausi sitten pyöri kirjablogeissa 100:n kirjan listoja kirjoista, jotka olisi luettava ennen kuolemaansa. Minä pistin merkille, että kirjat olivat hyvin vahvasti sidottu miessukupuoleen ja suurin osa oli mieskirjailijoiden kirjoittamia. Keskisuomalaisen ja BBC:n listalla naisten kirjoittamia kirjoja oli noin parisenkymmentä 100:sta. Senpä takia aloin miettimään omaa 100:n naiskirjailijan kirjoittamaa vaikuttavaa kirjaa ja tehtävä osoittautui aika haastavaksi. Olen listannut kirjoja, joita olen lukenut tai, jotka pitäisi lukea. Tummennetut ovat niitä, jotka olen lukenut ja vaaleammat niitä, jotka olen aikeissa lukea. Olen valinnut listaan muutaman sellaisen kirjan, joita on useimmissa kirjablogeissa kehuttu ja ylistetty. Listan tekeminen sai miettimään myös omia lukutottumuksiani ja huomasin, että kotimainen varsinkin nykykirjallisuuden tuntemukseni on aika heikkoa. Huomasin myös, että olen sarja-ihminen ja jonkin verran jumiutunut johonkin kirjailijaan. Tämä lista on siis hyvin subjektiivinen! Nyt haastan muita kirjabloggareita ensi vuonna tekemään omat 100:n kirjan listanne vaikuttavista naisten kirjoittamista kirjoista, jotka tulisi lukea ennen kuolemaansa. Minun listani tulee varmasti muuttumaan myöhemmin enkä saanut edes 100:aa eri naiskirjailijaa, koska toisilta on useampi teos. Suluissa voi olla joitain perusteluja, miksi juuri tämä hänen teoksistaan. Montako kirjaa te olette lukeneet minun listaltani? Hyvää ja Kirjaisaa Uutta Vuotta 2011 kaikille lukijoilleni!

1. Louisa M. Alcott: Pikku naisia

2. Margaret Atwood: Orjattaresi

3. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

4. Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli

5. Enid Blyton: Viisikko-sarja

6. Geraldine Brooks: Kirjan kansa

7. Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar

8. Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

9. Emily Brontë: Humiseva harju

10. Frances Hodges Burnett: Salainen puutarha

11. Frances Hodges Burnett : Pikku prinsessa

12. Minna Canth: Työmiehen vaimo

13. Minna Canth: Anna-Liisa (kirjahyllyssä)

14. Agatha Christie: 10 pientä neekeripoikaa (Eikä yksikään pelastunut)

15. Agatha Christie: Ikiyö

16. Susan Coolidge: Katyn toimet

17. Patricia Cornwell: Mustalla merkitty

18. Emily Dickinsonin runoja

19. Marguerite Duras: Rakastaja (kirjahyllyssä)

20. George Eliot: Mylly joen rannalla (kirjahyllyssä)

21. Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja

22. Marilyn French: Naistenhuone

23. Elizabeth Gaskell: Crandfordin naiset

24. Helen Hanf: Rakas vanha kirja

25. Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita

26. Torey Hayden: Tiikerin lapsi

27. Hirvisaari Laila: Sonja-sarja

28. Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

29. Anne Holt: 1222

30. Anna-Leena Härkönen: Heikosti positiivinen

31. Anna-Leena Härkönen – Häräntappoase (kirjahyllyssä)

32. Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (Janssonin kirjoista viimeksi lukenut)

33. Maria Jotuni: Huojuva talo

34. Aino Kallas: Sudenmorsian

35. Anna Kortelainen: Levoton nainen

36. Leena Krohn: Tainaron

37. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

38. Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (Kuopio-sarja kesken)

39. Maria Lang: Christer Wijk-dekkari

40. Tuija Lehtinen: Rebekka ja kesäprinssi

41. Leena Lehtolainen: Maria Kallio-sarja

42. Doris Lessing: Kultainen muistikirja

43. Doris Lessing: Viides lapsi

44. Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

45. Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu

46. Mary Marck: Eevan luokka

47. Liza Marklund, & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan (sisältö ei niin erityinen, mutta nimi hauska)

48. Daphne du Maurier: Rebekka

49. Daphne du Maurier: Serkkuni Raakel (kirjahyllyssä)

50. Margaret Mitchell: Tuulen viemää (kirjahyllyssä)

51. Lucy M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

52. Lucy M. Montgomery: Pieni runotyttö

53. Lucy M. Montgomery: Sininen linna

54. Toni Morrison: Minun kansani minun rakkaani

55. Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita

56. Marjo T. Nurminen: Tiedon tyttäret (kirjahyllyssä)

57. Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär

58. Sofi Oksanen: Puhdistus

59. Sofi Oksanen: Stalinin lehmät

60. Merja Otava: Priska

61. Sylvia Plath: Ariel-runoja

62. Sylvia Plath: Lasikellon alla

63. Anni Polva: Tiina-kirja

64. Eleanor H. Porter: Iloinen tyttö

65. Wendla Randelin: Elisabeth (kirjahyllyssä)

66. Terhi Rannela: Amsterdam, Anne F. ja minä

67. Jean Rhys: Herra Mckenzien jälkeen

68. Jean Rhys: Siintää Sargassomeri

69. Jean Rhys: Voyage in the Dark

70. Anne Rice: Veren vangit

71. J.K. Rowling,: Harry Potter-sarja

72. Fredrika Runeberg,: Sigrid Liljeholm (kirjahyllyssä)

73. Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä

74. Martha Sandwall-Bergsröm: Gulla-sarja

75. Sapfon runoja

76. Dorothy Sayers: Juhlailta

77. Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus

78. Mary Shelley: Frankenstein (kirjahyllyssä)

79. Carol Shields: Kivipäiväkirjat

80. Zadie Smith: Valkoiset hampaat

81. Anja Snellman: Lyhytsiipiset

82. Harriet Beecher Stowe: Setä Tuomon tupa

83. Anni Swan: Iris rukka

84. Anni Swan: Pikkupappilassa

85. Donna Tart: Jumalat juhlivat öisin

86. Kaari Utrio: Eevan tyttäret (kirjahyllyssä)

87. Kaari Utrio: Sunneva jaarlintytär

88. Célestine Hitiura Vaite: Tahitin tyttäret

89. Hilja Valtonen: Nykyhetken tyttölapsi (Valtosen kirjoista viimeksi lukenut)

90. Jean Webster: Setä Pitkäsääri

91. Merri Vik alias Ester Ringnér-Lundgren: Lotta-kirja

92. Rauha S. Virtanen: Selja-sarja

93. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla

94. Christa Wolf: Medeia

95. Mary Wollstonecraft: AVindicaton of the Rights of Woman

96. Virginia Woolf: Aallot

97. Virginia Woolf: Majakka

98. Virginia Woolf: Oma huone

99. Virginia Woolf: The Voyage Out (kirjahyllyssä)

100. Sisko Ylimartimo: Anna ja muut ystävämme (kirjahyllyssä)

Kellokosken Prinsessa

Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan kirjoittama Kellokosken Prinsessa (2010) kertoo Anna Svedholmista (os. Lappalainen) eli jo legendaksi kutsutun Prinsessan (1896-1988) elämäntarinan. Kirja perustuu autenttisiin Prinsessan tunteneiden henkilöiden haastatteluihin ja hänen sairauskertomuksiinsa. Toinen kirjoittajista Ilkka Raitasuo on mielisairaanhoitajana tuntenut Prinsessan henkilökohtaisesti. Anna sairastui nuorena skitsofreniaan ja hänellä diagnosoitiin lisäksi kaksisuun-tainen mielialahäiriö. Hänelle kehittyi suurusharha, jossa hän kuvitteli olevansa kuninkaallinen prinsessa. Merkittävän elämäntarinasta tekee myös se, että Anna vietti suurimman osan elämästään laitoshoidossa, josta yli 50 vuotta Kellokosken mielisairaalassa. Kirjassa kuvataan samalla suomalaisen mielisai-raanhoidon kehityksen historiaa.

Pitkän potilasuransa aikana Annaa hoidettiin useilla 1900-luvun mielisairaan-hoidon menetelmillä ja hän joutui osaksi kunkin aikakauden hoitomuotojen kehitystä. Hänelle annettiin sähköhoitoa (sähkösokkeja), vesikylpyjä, kestouni-terapiaa, häntä eristettiin ja häneen istutettiin jopa malaria. Lobotomialeik-kaukselta Anna kuitenkin onneksi säästyi. Varhaiset hoitomuodot näyttäytyvät nykytietämyksen valossa julmilta ja niitä on vaikea ymmärtää, mutta hoitomuodoilla on myös saavutettu tuloksia ja ne ovat luoneet toivoa mielisairaiden hoitoon. Annan kohdalla hoitomuodot kuitenkin osoittautuivat tehottomiksi. Lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittyessä yhä monipuolisem-miksi, muuttuivat asenteet myönteisemmiksi mielen sairauksia ja erilaisuutta kohtaan. Työterapiaa käytettiin jo varhain yhtenä hoitomuotona ja potilaiden työpanoksella oli myös taloudellista merkitystä etenkin Kellokosken sairaalan maanviljelyksessä ja karjanhoidossa. Annakin osallistui erilaisiin sairaalan töihin ja hän teki hierojan työtä, joka oli hänen ammattinsa ennen sairastumistaan. Anna oli laulanut nuoruudessaan kupletteja ja hän esiintyi mielellään erilaisissa tilaisuuksissa. Saattoivatpa ohikulkevat kyläläiset nähdä Annan laulavan aarioita Kellokosken kartanon parvekkeella.

Kellokosken sairaala oli merkittävä osa kyläläisten elämää ja potilaat kuuluivat myös kylän jokapäiväiseen elämään. Suurin osa potilaista sai kävellä vapaasti kylällä, käydä kaupoissa ja pankeissa. Annasta tuli kuuluisa henkilö ja hän erottui muista potilaista kuninkaallisessa, ylhäisessä roolissaan, värikkäänä ja esiintyvänä persoonana. Anna jakoi myös auliisti sekkejä (katteettomia siis) ja myöskin kuninkaallisia arvonimiä tapaamilleen ihmisille. Prinsessa vieraili ahkerasti kyläläisten kodeissa, hieroi vakioasiakkaitaan ja pysyi hyvin selvillä toisten asioista ja siitä, mitä hänen valtakunnassaan tapahtui.

Anna alkoi kutsua itseään Prinsessaksi vuodesta 1936 lähtien ja sen jälkeen alkoi vuosikymmenien väittely siitä, kuinka häntä tulisi puhutella, koska potilaiden harhoihin ei sopinut mennä mukaan. Annan maineen kasvaessa Prinsessa-nimitys yleistyi ja 1960-luvulle tultaessa lähes kaikki puhuivat Prinsessasta sairaalassakin. Anna hyväksyttiin ja hänen kuninkaallinen harhamaailmansa hyväksyttiin osana hänen sen hetkistä todellisuutta. Prinsessan kohtaaminen on tehnyt moneen hänet tavanneelle lähtemättömän vaikutuksen ja hän loi positiivisella olemuksellaan iloa ympärilleen huolimatta raskaasta ja vaikeasta elämästään. Kirjoittajat esittävät, että Prinsessa-harhaan turvautuminen on ollut eräälainen selvitymiskeino Annalle. Minä jäin lukijana pohtimaan tätä Annan identiteettiä ja sitä, että harhoista huolimatta, oliko Prinsessan roolin omaksuminen kuitenkin Annalta lopulta tietoinen valinta? Anna eli pitkän elämän 92-vuotiaaksi ja vähän ennen kuolemaansa hän totesi hoitajalle " En minä mikään Prinsessa ole, vaan Anna Lappalainen".

Kellokosken Prinsessa on mielestäni parhaimpia tänä vuonna lukemiani tietokirjoja. Se on erittäin sujuvasti ja lämminhenkisesti kirjoitettu, ja Annan vahva persoona välittyy lukijalle hyvin elävästi tekstin läpi. Myös Susa on kehunut kirjaa täällä. Kirjan pohjalta on tehty fiktiivinen elokuva Prinsessa, joka on tänä syksynä pyörinyt elokuvateattereissa. Elokuvasta olen kuullut tutuilta ja se voi järkyttää katsojia, mutta minä suosittelen lukemaan tämän kirjan. Siinä on mielestäni tärkeä sanoma ihmisten erilaisuuden hyväksymisestä, suvaitsevaisuudesta ja ihmisarvoisesta elämästä. Prinsessan elämästä enemmän kiinnostuneille, Annan tekemiä hienoja tekstiilitöitä on esillä Kellokosken sairaalamuseossa ja sairaalan puistosta löytyy Prinsessa-patsas.