Vuorokauden kestäviä lukumaratoneja on pidetty viimeksi
Hannan,
Karoliinan ja
Sonjan blogeissa, joita olen seurannut innostuneena. Osallistuin jo huhtikuussa suuremmitta mölyittä Read-a-Thon-haasteeseen ja luin tutkimukseeni liittyviä tyttökirjoja. Lukusaaliini jäi varsin pieneksi vuorokauden aikana, koska luin myös tietokirjoja samalla, tein muistiinpanoja sekä nukuin vähän liikaakin. Siitä kuitenkin starttasi parin kolmen viikon tyttökirjojen lukuputki, jonka aikana luin parisenkymmentä kirjaa. Kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, mikä on varsin hidasta. Tiivistelmiä pitäisi vielä kirjoittaa kymmenestä kirjasta. Nyt yritän taas uudestaan 24 tunnin lukumaratonia, koska artikkelin kirjoittamiseni deadline taas lähestyy! Aika on varsin otollinen, koska perhekin on poissa jaloista.
Yritän myös kirjoittaa puuttuvia tiivistelmiä lisää, joten vuorokausi ei ole pelkkää lukemista. Tyttökirjojen lukemiseni keskittyy alalajiin koululaiskertomukset. Luku-urakkaani varten olen kasannut seuraavia kirjoja TBR-listalleni:
1. L. T. Meade: A World of Gilrls: The Story of a School (1886) lajin varsinainen klassikko
2. Mary Marck: Luokan ikävin tyttö (1925)
3. Mary Marck: Minnan syyslukukausi (1926)
4. Mary Marck: Luokan merkkihenkilöitä (1930)
5. Mary Marck: Toverien kesken (1933)
6. Helga Nuorpuu: Ruusula-sarja; Anjan onni (1926)
7. Helga Nuorpuu: Ruusula-sarja; Tyttö veitikka (1927)
8. Helga Nuorpuu: Ruusula-sarja; Pirkon uusi ystävä (1928)
9. Helga Nuorpuu: Ruusula-sarja; Ruusulan viimeinen tyttö (1929)
10. Helga Nuorpuu: Erilainen kuin toiset (1931)
11. Maija Åkerman-Tudeer: Vaalea ihanteeni (1926)
12. Tuomi Elmgren-Heinonen: Luokan arvoitus (1931)
13. Terttu Pajunen: Perheen yhdestoista lapsi (1937)
13. Eila Kaukovalta: Tuntematon Marianna (1938)
14. Aili Konttinen: Koulun reiluin luokka (1940)
15. Väinö Pelkonen: Kadettisulhanen (1948)
16. Anneli Penttinen: Maija ja muut (1951)
17. Helvi Karahka: Tiina ja hänen toverinsa (1953)
18. Soile Kaukovalta: Teinitytön ikkuna (1953)
19. Mirja Vesala: Mustekala (1954)
20. Marita Lindquist: Maleenan joulu (1969) (ei liity varsinaisesti tutkimukseeni)
Pahoin pelkään, että en ehdi kovin montaa lukemaan, mutta teen tästä julkisen, koska se vähän motivoi lisää. Vielä pitäisi ottaa valokuvia kirjoista, kun ulkona jo hämärtää. En ole ihan varma, onnistunko laittaamaan kuvia tähän postaukseen, mutta päivitän lukemisen ja kirjoittamisen urakkaani tähän. Tänään juhlitaan koulujen päättäjäisiä, mutta huvinsa kullakin :) Nyt menen laittamaan itselleni mukillisen cafe lattea. Olen nukkunut reilun parin tunnin päikkärit, joten katsotaan, minne asti jaksan valvoa... Maraton alkaa nyt eli klo 20.45 ja päättyy huomenna samaan aikaan.
1. Aili Konttinen:
Koulun reiluin luokka (208 s.)
Lukemaan varsinaisesti pääsin klo 21.40 alkaen. Reilut kaksi tuntia meni ja lopetin puolen yön aikaan. Tunti tuhlaantui, kun otin valokuvia kirjoista ja muutenkin on hieman teknisiä vaikeuksia koneella. Eilen alkoi myös tuo blogissani näkyvä ongelma, jossa ei näy enää lukijat-gadgetia. Onkohan muilla ollut samanlaista ongelmaa?
No, mutta itse kirjaan. Aloitinkin vähän paksummalla ja tiheätekstisellä kirjalla. Koulun reiluin luokka kertoo yhteiskoulun viidennenestä luokasta, joka on koko koulun lempilapsi. Kivoin luokka. Luokassa on hyvä henki ja koululaiset pitävät koulunkäynnistä, joka ei ole ihan normaalia muiden (oppilaiden) mielestä. Kirjan päähenkilö on lahjakas Annikki Lassila. Annikki on kiinnostunut luonnontieteestä ja unelmoi yliopistosta ja väitöskirjastakin. Hän on myös musikaalisesti lahjakas ja soittaa koulun eri juhlissa pianoa. Annikkia harmittaa, kun toinen lahjakas oppilas Jukka joutuu lopettamaan keskikoulun kevään jälkeen varattomuuden takia. Pojan on mentävä töihin pystyäkseen auttamaan perhettään. Äiditöntä Annikkia huolestuttaa myös Ilo-veljen sairastuminen. Annikki luopuu tulevaisuuden suunnitelmistaan perheensä ja maatilan vuoksi. Tässä kirjassa on paljon ainesta ja kiinnostavia teemoja. Esimerkiksi mukana on voimakas maalainen-kaupunkiasetelma. Myös 40-luvun ajankuvaa on keuhkotauti, jota sairastaa 45000 suomalaista. Tuberkuloosista käytetään lyhennettä tbc. Olen alleviivaillut kirjan täyteen ja teen tästä tiivistelmän jossain vaiheessa. Kivana lisänä näin kesän kynnyksellä oli tässä runonlausuntaa, jota nuoret harrastavat paljon koulussa kuin vapaalla. Ilmari Pimiää lausutaan useasti:
"Päivä on sammunut metsän taa,
tumman ja kaunihin metsän taa.
Sumua soutelee täällä ja tuolla
yöllisten niittyjen puolla." (193 s.)
Nyt menen syömään karjalanpiirakan ja lohta sekä kokista täytyy juoda, jotta pysyy hereillä. Ihan pirteä olo on vielä!
2. Soile Kaukovalta:
Teinitytön ikkuna (165 s.)
Tämän kirjan lukemisessa menikin yllättävän kauan. Aloitin klo 01.05 ja lopetin 03.30. Alku sujui nopeasti, mutta keskivaiheen jälkeen hyydyin ja ilmeisesti torkahtelin välillä. Piti sitten lähteä liikkeelle, että piristyi. Normaalioloissa olisin suosiolla ruvennut nukkumaan. Kirja sinänsä ei ole ollenkaan tylsää luettavaa vaan pirtsakka ja moderni 50-luvun koululaiselämän kuvaus.
Tässäkin on päähenkilönä maalaistyttö, joka tulee kaupunkiin opiskelemaan. Merja Kanto on 16-vuotias ja aloittaa yhteiskoulun kuudennen luokan. Hän asuu Tampereella perheessä, johon kuuluvat siskokset Taina ja Tupsu ja heidän isovanhempansa. Merjan oma koti on Vehkasalon koulussa, missä hänen äitinsä on kansakoulunopettajana. Isä on kuollut. Merja sopeutuu nopeasti uuteen luokkaansa ja tutustuu luokkatovereihinsa. Merja on hyvä koulussa, välillä jopa luokkansa primus. Kirja kuvailee yhtä lukuvuotta, johon mahtuu runsaasti tapahtumia kuten luokassa tapahtuva varkaus, joka on tyypillistä koululaisromaaneissa. Pääpaino kirjassa on kuitenkin koulun ulkopuolisen elämän kuvailussa. Luokan pojat alkavat pyytää tyttöjä ulos, ja Merja ja Taina käyvät heidän kanssaan elokuvissa. Merja myös liikkuu luokan näyttelijähurmurin Saken kanssa ulkona, ajelee tämän kyydissä moottoripyörällä ja saa suudelmankin, josta kuitenkin rimpuilee irti. Höh eihän sellainen ole soveliasta! Kiinnostavaa tässä kirjassa on uusperheen ongelmat, joita sivutaan. Merjan ja hänen äitinsä suhde muuttuu kireäksi sen jälkeen, kun äiti ilmoittaa menevänsä uusiin naimisiin kauppiaan kanssa, jolla on kolme poikaa. Merja tuntee, ettei hänellä ole enää kotia, kun äiti muuttaa kirkonkylälle komeaan kauppataloon ja alkaa huolehtimaan äidittömistä pojista. Tytär tuntee myös mustasukkaisuutta. Kirja ei tarjoa mitään ratkaisua sinänsä tilanteeseen, vaan Merjan on siihen vain sopeuduttava. Merjan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu opiskelu kuten yliopistossa. Tämäkin kirja on alleviivauksia täynnä ja tiivistelmä täytyy vielä tehdä.
Nyt sarastaa jo aamu ulkona ja minun on aika vetäytyä vähäksi aikaa levolle!
3. Mary Marck:
Luokan merkkihenkilöitä (195 s.)
Marckin koululaisromaaneista valitsin sitten tämän kirjan jo aamuyön tunteina. Nukkuminen vei lukuaikaa! Vaikka linnut pirteinä visersivät, niin pääni oli raskas ja oli vaan todettava, että ilman unta ei jaksa. Aamupalani paahtoleipää marmelaadin ja teen kera nautiskelin puolen päivän jälkeen. Lukemisen aloitin klo 12.20 ja lopetin 14.20. Pientä taukoa välissä.
Luokan merkkihenkilöissä pääosissa on oppikoulun kuudesluokkalainen Leena Alamaa ja hänen luokkatoverinsa, erityisesti Elsi, Maissi, Tomi ja Allan, jotka perustavat yhdessä salaisen kerhon Tulevaisuuden liiton. Myöhemmin mukaan liittyy myös musikaalinen Marius. Nuoret eivät halua elää tavallista elämää vaan kokea seikkailuja ja tulla joksikin - suureksi ja kuuluisaksi. Tässä kirjassa oli ihanaa sellaista nuoruuden intoa ja unelmointia ja jäin miettimään omiakin nuoruuden haaveitani. Tyttöjä ei urahaaveissa rajoita mitkään sukupuoliroolit. Maissi haaveilee insinöörin ammatista ja Elsi haluaa lentäjäksi. Leenan toiveena on enemmän perinteinen tyttökirjamainen haave - kirjailijan ura. Se, mihin kiinnitin huomion oli pojilla esiintyvä sodan ihannointi. Tietyllä tapaa minun teki pahaa lukea, kun luokka kokoontui Voffen (hauska nimi) luokse ja Arvo, joka rakasti sotaa jäi katsomaan Voffen isän asekokoelmaa. Mutta ei vedetä liian nopeita johtopäätöksiä! Kirja on ilmestynyt 1930. Itse asiassa aikaisemmin lukemassani Salme Setälän 20-luvulla ilmestyneessä koululaisromaanissa Seitsemäs luokka pojat räjäyttävät pommin koulussa (ulkohuussissa). Näissä on tietynlaista kepeyttä vakavavista asioista, mutta ehkä nykyaikana siihen vain suhtautuu todella herkistyen. Koululaisromaaneille tyypillisenä Luokan merkkihenkilöissä esiintyy lunttaustapaus algebran kokeissa ja viaton eli Leena uhrataan tai melkein. Oikea syyllinen lopulta tunnustaa. Syvennyn kirjaan myöhemmin uudestaan tiivistelmää tehdessäni, mutta tässä oli jotain sellaista nuoruuden onnellisuutta ja valoisuutta, mistä pidin!
Nyt varmaan lähden vähäksi aikaa ulos kävelylle saamaan raitista ilmaa. En tiedä lopetanko haasteen 20.45 vai 21.40, jolloin varsinaisesti aloin lukemaan. Tiivistelmiä en näillä näkymin ehdi kirjoittaa, jos aion lukea uusia kirjoja.
4. Salme Sadeniemi: Pension Grunérin tytöt (159 s.)
Lukusuunnitelmat meni uusiksi ja tätä kirjaa ei ole edes ylläolevassa listassani! Olen pitkään aikonut lukea tämän kirjan ja se tuli yhtäkkiä mieleeni. Halusin vaihtaa vuosisataa ja Pension Grunerin tyttöjen kanssa pääsin 1850-luvulle. Eletään Hämeenlinnassa jyrkän sääty-yhteiskunnan maailmassa. Kaupungin kuvernöörin tanssiaiset ovat suurtapauksia, tehdään rekiretkiä ja huvitellaan seurapiireissä. Eva, joka on maalaispapin tytär asuu tätinsä luona kaupungissa ja käy mamselli Grunérin tyttökoulua. Koulussa puhutaan ruotsia ja ranskaa. Ei-aatelittomia kutsutaan mamselleiksi, kun taas aatelisia neideiksi. Sofie, Olivia, Aline ja Ernestine ovat Evan hyviä ystäviä ja muita kirjan henkilöitä. Kirjassa kuvataan hyvin säätyläisten eroja, kauhistellaan fennomaaneja ja suomen kielellä puhumista, vastustetaan rautatien tuloa Suomeen sekä naisten itsensä elättämistä. Eva tekee kuitenkin toisin ryhtyessään opettajaksi mamselli Grunérin koulussa. Aidontuntuista ajankuvausta, historiaa ja romantiikkaa sisältävä kirja, jonka kirjailija väittää perustuvan tositapahtumiin. Viehättävä kirja, jonka jälkeen tuli vähän surullinen olo.
Aloitin kirjan lukemisen 16.30 ja lopetin 18.10. Olen herkutellut mansikoilla, juustoilla ja mukillisella cafe lattea. Vielä pitäisi ehtiä lukemaan yksi kirja. Kello on jo sata! kuten Elsi sanoi Marckin kirjassa.
5. Helvi Karahka: Tiina ja hänen toverinsa (130 s.)
Kirjan lukemisen aloitin klo 19.30 ja lopetin 20.25. Nopealukuinen kirja ja muistiinpanoja merkitsin tarralapuilla, koska se on kirjaston kirja. Lukulistani kirjoista muutamat on lainattu kirjastoista.
Kirja alkoi lupaavasti ahdistunut Eeva, joka lintsaa koulusta. Sakari-veli on joutunut huonoon seuraan; pelivelkoja, juo ja potkut töistä. Veli on Eevan holhooja, koska perheen äiti on sairastunut ja on parantolassa (isä kuollut). Olisikohan tässäkin kyseessä tuo suomalaisia vaivaava tuberkuloosi kuten Konttisen kirjassa? Luokkatoveri Tiina ryhtyy kuitenkin järjestelemään Eevan ja Sakarin asioita ja kaikki järjestyy nopeasti ja vähän liiankin helposti. Sakari osoittautuu kelpo pojaksi, joka töiden ohessa opiskee ylioppilastutkintoa varten. Tiina on oppikoulun neljäsluokkalainen ja maailmanpantaja. Onko tässä ollut esikuvaa Anni Polvan luomalle Tiina-hahmolle? Tiina ja hänen toverinsa on ilmestynyt kolme vuotta aikaisemmin ennen ensimmäistä Tiina-kirjaa.
Kirjassa otetaan kantaa koulumaailman asioihin. Oppilaat eivät tunne toisiaan eikä opettajat oppilaitaan. Vanhemmat pitäisi myös ottaa huomioon ja mukaan yhteisiin kokoontumisiin. Yhtä suurta perhettä! Ehdotetaan luokkayhdistyksen perustamista ja toivotaan oppilashuoltoa. Tuli mieleeni, onko kirjailija toiminut opettajana tai muuten vaan seurannut kouluasioita. Yritin etsiä Helvi Karahkasta tietoja, mutta en näin äkkiseltään löytänyt. Muita tyttöromaaneja hän ei ole kirjoittanut, mutta toimittanut lastenkirjoja. Kirjassa myös pohditaan tyttöjen ja poikien eroja ja yhtäläisyyksiä. Niihin palaan tarkemmin tiivistelmässäni. Kiinnostavaa oli myös tyttökirjoista puhuminen!
"- Ja Anna-kirjat, muisti Irma. - Miksei niitä elokuvata?
- Ehkä se on hyväkin, arveli Tiina. - Pilaisivat vain koko kirjan. Kyllä äitiä ja minua peloitti, kun menimme ensi kertaa katsomaan Pikku naisia, peloitti, että amerikkalaiset filmiherrat ovat tehneet siitä joutavaa himphamppua. Sillä mitä he ymmärtävät tyttökirjoista! (89)
Hauskaa! Olen myös naurannut ääneen tässä tyttökirjamaratonissa, mutta en ole kaikesta muistanut kirjoittaa. Esimerkiksi Pension Grunérin tytöissä oppilailla oli aine aiheesta "Ajatuksia kuolinvuoteen ääressä". Kamalaa! Mitä 15-16 vuotiaat tytöt osaisivat kirjoittaa, jos ei ole aiheesta kokemusta? No ei heistä kukaan osannutkaan paitsi yksi ja sitten selvisi, että senkin aineen oli kirjoittanut rovasti. Voi että, kun sai nauraa!
Loppuyhteenveto: Aloittelin vielä Tiinan ja hänen toverinsa jälkeen Maija ja muut-kirjaa, jota luin 30 sivua. Ajattelin ensin, että luen sen loppuun, mutta sitten vauhtini hiipui. Teksti oli muutenkin vähemmän sujuvaa kieltä. Yhteensä luin 887 s. n. 9,5h aikana. Lukemiseni oli keskittyneempää ja hitaampaa, kuin normaalisti. Mitä tein loppuosan vuorokaudesta? Nukuin, kirjoitin blogia, otin valokuvia, söin, kävin ulkona ja vähän roikuin netissä. Olinko tehokas? Tavoitteeni oli lukea tuhat sivua tai seitsemän kirjaa. En ihan päässyt tavoitteisiini, koska en kirjoittanut yhtään tiivistelmääkään. Toisella kertaa sitten!
Kiitos kaikille kannustajille! Olisi vielä kivaa kuulla ajatuksianne "löpinöistäni" tai mitä ajatuksia teillä on herännyt näistä kirjoista?
