Reipas, liikuntapainotteinen 50-luvun tyttökirja - Hilla

Terttu Järvilehdon (Forssell) vähän tunnetut tyttöromaanit ovat yllättäneet minut kertaheitolla! Viime syksynä luin kirjailijalta Sininen sävel-teoksen, joka tuli kuin sattuman kautta minua vastaan Helsingin kirjamessuilla ja kirjoitin siitä blogissani. Sininen sävel kertoo konserttipianistin urasta haaveilevasta kunnianhimoisesta Hannelesta 1950-luvun kaupunkilaismiljöössä. Nyt lukuvuorossa oli Järvilehdon Hilla (Tammi, 1959), joka tuli kuin taas sattumalta vastaan äskettäisellä kirpputorireissullani. Hilla kertoo juuri valmistuneesta ylioppilastytöstä, joka haluaa voimistelunopettajaksi. Tätinsä luona asuvaa äiditöntä tyttöä askarruttaa raha-asiat ja velaksi opiskeleminen mietityttää.

Hilla osallistuu liikuntakurssille, jonka on itse rahoittanut ja viettää kesäänsä urheiluopistossa. Jumppakurssin päiväohjelma sisältää tiukkaa harjoittelua. Aamu alkaa uinnilla ja teellä. Sen jälkeen luvassa on muokkausvoimistelua ja rytmiikkaa. Iltapäivä jatkuu välinevoimistelulla ja liikuntaharjoitelmilla. Vapaahetken ja päivällisen jälkeen on vuorossa vanhoja tansseja. Päivä päättyy nuotion ääreen, jonne tytöt ja pojat yhdessä kokoontuvat. Urheiluopistossa Hilla ystävystyy huonetovereidensa suorasukaisen Kirsin ja ainaisella laihdutuskuurilla olevaan Mimman kanssa. Liikunnanopettajaksi aikova Pekka hakeutuu myös mielellään Hillan seuraan ja romanttista väreilyä on ilmassa.

Kurssin aikana tytön lahjakkuus ja taidot kehittyvät lisää ja kurssilaiset kannustavat myös Hillaa pyrkimään Helsingin Voimistelulaitokseen. (Sivuhuomautus: Helsingin yliopiston voimistelulaitos koulutti voimistelunopettajia aina vuoteen 1972, jonka jälkeen koulutus siirtyi Jyväskylän yliopistoon perustettuun liikuntatieteelliseen tiedekuntaan). Hilla osallistuu viisi päivää kestäviin vaativiin karsintakokeisiin. Kilpailu on kovaa ja vain 25 tyttöä hyväksytään 130:stä. Arvaattehan, miten Hillan käy. Hyvin!

Järvilehto kuvailee elävästi ja realistisesti päämäärätietoista liikuntaharrastusta ja voimistelumiljöötä, ja kirja perustuukin kirjailijan omiin kokemuksiin. Tyttöromaani on tyyliltään moderni ja kertoo nuorista elämänsä taitekohdassa. Kirsin oikukas hahmo on oma kiinnostava tarina ongelmallisesta suhteesta vanhempiin. Hillaan olisin mielelläni lukenut jatkoa.

Tyttökirjana Hilla poikkeaa perinteisen kotimaisen tyttökirjallisuuden valtavirrasta ammatillisen painotuksensa takia. 1950-luvulla alkoi Suomessa ilmestyä runsaasti ammattiin painottuvia ulkomaisia tyttökirjoja ja -sarjoja. Järvilehtoa voi kuitenkin pitää tämän suuntauksen yhtenä edelläkävijöistä, sillä jo hänen ensimmäinen tyttöromaaninsa vuonna 1947 ilmestynyt Suhisevin siivin kertoo purjelentoa harrastavasta tytöstä. Kuvitelkaa! Ja tänään tämän kirjan toi minulle mieheni. Enkä minä oikeastaan usko sattumiin!

Mitä ammattiin tai harrastuksiin painottuvia tyttökirjoja/nuortenkirjoja te olette lukeneet? Vinkkejä otetaan mielellään vastaan!

Sara listaa Joulun tyttökirjavinkit!

1. Mary Marck (Kersti Bergroth): Luokan merkkihenkilöitä

Eeva-sarja on Mary Marckin nimerkillä kirjoittaneen Kersti Bergrothin koululaisromaaneista tunnetuimpia ja suosituimpia. Tuntemattomampi on taas Bergrothin esikoistyttökirja Nanna (1915), johon tykästyin pari vuotta sitten. Kirjaa ei enää saa oikein mistään, joten joulun lukuvinkiksi suosittelen Luokan merkkihenkilöitä (1938). Oppikoulumaailmaan sijoittuva tyttökirja on viehättävä ja hyvin valoisa kuvaus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista ja unelmista. 

2. Anni Swan: Pikkupappilassa

Iris rukan (1916) tavoin Pikkupappilan Ulla on lukijoiden suosima tyttökirjallinen hahmo. Metsän tyttöön ja hänen perheeseensä sekä orpoon Markiin päästään tutustumaan Pikkupappilassa-teoksessa (1922). Kirjassa on kiehtovaa vanhanajan ja säätyläiselämän kuvausta. Tarina sai vielä jatkoa pari vuotta myöhemmin, kun Ulla ja Mark ilmestyi 1924. Onpa Ullassa vähän kirjailijaa itseäänkin mukana!

3. Helga Nuorpuu: Ruusula-sarjan ensimmäinen osa Anjan onni

Anjan onni (1926) aloittaa Ruusulan tytöistä kertovan neliosaisen sarjan. Kirjan voi lukea myös itsenäisenä erillisenä teoksenaan. Anja Somero muuttaa Ruusulan ihanaan, lämminhenkiseen koulukortteeriin ja käy tyttökoulua. Tyttöjen ystävyysuhteita ja romantiikkaa sisältävä tyttöromaani sopii hyvin joulun tunnelmaan. Seuraavissa Ruusula-sarjan osissa seikkaileekin kirjoittamista harrastava Pirkko ja romanttista virettä on lisää luvassa. Harmi, kun näitäkin kirjoja nykyään on niin vaikea saada mistään!

4. Aili Konttinen: Inkeri palasi Ruotsista

Koskettava ja herkkä tyttökirja, joka saa paatuneemmankin lukijan silmät kostumaan. Tärkeä sotalapsi-teema, jota suosittelen kaikille, joita aihe kiinnostaa. 6-vuotias Inkeri palaa takaisin Suomeen Ruotsista jatkosodan loputtua ja sopeutuminen ei ole helppoa, kun on kaksi perhettä. Tästä kirjasta pitäisi myös tehdä elokuva! Kirja on ilmestynyt 1947 ja sitä on käännetty eri kielille. Jos joku omistaa englanninkielisenä Kirsti comes home: the story of a Finnish girl tai Kirsti comes home, niin olisin valmis hankkimaan sen tutkimustarpeisiini.

5. Salme Sadeniemi: Pension Grunérin tytöt

Pension Grunérin tytöt (1950) tempaa mukaansa 1850-luvulle sääty-yhteiskunnan aikaan. Fennomaaneja ja suomen kielellä puhumista kauhistellaan ja rautatie on tulossa. Päähenkilönä on Eva, joka käy mamselli Grunérin tyttökoulua. Hänen hyviä ystäviään ovat Sofie, Olivia, Aline ja Ernestine. Historiallinen tyttöromaani, jonka ajankuvaus on onnistunut ja kirjailijan mukaan kirja perustuu tositapahtumiin. Suosittelen Kaari Utrion historiallisista romaaneista pitäville!

6. Rebekka Räsänen: Anneli Juoniemen kartanossa

Räsäsen Juoniemi-sarja on ollut aikanaan tyttöjen suosikkeja. Anneli Juoniemen kartanossa (1952) on sarjan viihdyttävin ja jännittävin avausosa, vaikka ei kakkososakaan ole hassumpi. Kartanoromantiikkaa, salaperäisiä maanalaisia käytäviä ja kavalia sukulaisia. Mikäs sopisikaan parhaiten joulupäivien viettoon?

7. Anni Polva: Tiina

Ensimmäinen Tiina (1956) on mainio kirja, joka tutustuttaa pelottomaan rasavilli Tiinaan ja hänen perheeseensä. Tiina muuttaa uuteen kotiin ja talon lapset ihmettelevät tulokasta, joka tappelee kuin pojat. Tyttö tekee myös urotyön. Urotöitä tyttö tekee kaikkiaan 29 kirjassa. Koska Tiina on kaikkien aikojen suosituin tyttösankarihahmo ja ollut esikuvana monelle lukijalle, niin olisiko jo aika kohottaa hänet ihan kansallissankariksi?

8. Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt

Uusimmassa Kirjailija-lehdessä on Rauha S. Virtasen haastattelu Selja-kirjojen makuloinnista. Seljoja tuhottiin 1966 kappaletta tänä syksynä! Mutta me lukijat emme halua unohtaa meidän omaa suomalaista "Pikku naisiamme". Kris, Margarita, Virva ja Dodo persoonalliset sisarukset, joista kukin lukija löytää omat suosikkinsa. Kuusiosaisen Selja-sarjan aloittava Seljan tytöt (1955) on ehdottomasti joulun tyttökirjaklassikko!

9. Marjatta Kurenniemi: Kesälintu

Rainnan perhe muuttaa kaupungista maalle isoon huvilaan Kesälintuun. Herttaisessa tyttöromaanissa on hauskoja toiminnan kuvauksia: koulun ja nuorten yhteisiä retkiä, puutarhanhoitoa ja ruuanlaittoa, pyykinpesua ja tapetoimista, kaikkea yhdessätekemisen iloa. Päähenkilöä on oppikoulua käyvä Kirsti, mutta myös hänen äitinsä näkökulma on vahvasti läsnä romaanissa. Suosittelen lämpimästi joulun välipäiville ja kirjasta voi innostua vaikka oman kodin kunnostustöihin!

10. Merja Otava: Priska

Priska (1959) muutti perinteistä kotimaista tyttökirjallisuuttamme moderniin suuntaan. Herkkä tyttökirja 14-vuotiaasta koulutytöstä, jonka sisäistä maailmaa kuvataan kesästä kesään 1950-luvun tunnelmissa. Kieli on hyvin kaunista. Kansikuva on kirjailijan itsensä tekemä. Tämäkin kirja on "katoava luonnonvara" kirjastoista, joten kipin kapin kirjastoon varaamaan!

11. Terttu Järvilehto-Forssell: Sininen sävel

Tämän tyttökirjan hankin ja luin ihan äskettäin. Sininen sävel (1950) kertoo Hannelesta, jonka perhe muuttaa maalta kaupunkiin, jotta tytölle avautuvat paremmat opiskelumahdollisuudet. Hannele nimittäin haluaa konserttipianistiksi. Kunnianhimoista työskentelyä ja paljon antaumuksellista harjoittelua! Pidin kirjasta, koska se kertoo musiikin innoittavasta maailmasta ja avaa tytölle perinteisen unelmamiehen odotusten sijaan uranäkymän. Tätä harvinaisuutta ei ehkä nyt saa jouluksi, mutta pistäkäähän korvan taakse!

Ihanat ensipainokset ja kirja-arvonnan tulos!

Helsingin kirjamessuilta tein vavisuttavia kirjalöytöä antikvariaattiselta puolelta. Eräässä antikvariaatissa (jonka nimeä en muista) oli ensipainoksia L.M. Montgomeryn Anna-kirjoista. Raaskin ostaa vain yhden Anna ystävämme (WSOY), joka ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran 1921 Hilja Vesalan suomentamana. Anne of Avonlea ilmestyi alunperin 1909. Tätä kirjan kansikuvaa en ole aikaisemmin nähnyt missään. Anna-kirjojen ensipainoksia kansikuvitti Martta Wendelin, mutta minusta tämä ei ole Wendelinin kuvittama. Vai mitä mieltä olette? Vapun blogista löytyy myös kuvia Montgomeryn suomalaisista ensipainoksista.

Louisa Alcottin Sireenien alla (WSOY) ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran 1923. En löytänyt kirjaa Helsingistä vaan muistaakseni kirpparilta tänä vuonna. En ole lukenut ollenkaan Sireenien alla, koska lapsena en saanut sitä mistään kirjastosta, missä kävin ja muistan aina haaveilleeni sen lukemisesta. Toisesta kirjamessujen antikvariaatista löytyi suomalaisen Terttu Järvilehto-Forsselin  tyttökirja Sininen sävel vuodelta 1950. Kansikuva on Maija Karman kuvittama. Kirja on ilmestynyt Tammen tyttöjen sarjassa. Erittäin kiehtova tyttöromaani musiikkia opiskelevasta tytöstä ja tästä aarteesta en luovu!

Marjatta Kurenniemi julkaisi esikoiskirjansa Pukke punamuurahaisen seikkailut 1946. Kirjasta on viimeksi otettu uusi painos Gummeruksella 1970-luvulla. Ihana kirja, jonka on kansikuvittanut Rudolf Koivu. Oli aivan mahtavaa löytää se Tuomo Oinosen antikvariaatista, joka on keskittynyt lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Antikvariaatilla ei ole toimipistettä, mutta Helsingin kirjamessuilla he ovat kuulemma joka vuosi. Aion lukea Pukkea pian perheemme pienimmille.

Ja sitten Selja-kirjojen arvonnan tulokseen. Tyttöni toimi onnettarena ja veti arpajaislipun, jossa luki nimi: Culturelle. Onnea voittajalle!