Petite Anglaise (Tammi, 2011, 2. painos) on omaelämäkerrallinen teos samannimistä blogia pitävästä Catherine Sanderssonista. Englantilainen Pariisissa asuva Catherine on tympiintynyt arkiseen elämäänsä ja perustaa julkisen nettipäiväkirjan, blogin. Anonyymina kirjoittavan Catherinen bloginimi Petite Anglaise tarkoittaa pikku englannitarta. Blogissaan Catherine kirjoittaa avoimesti ajatuksistaan, tarkastelee pariisilaiselämää ulkomaalaisen silmin, kertoo suhteestaan (avo)mieheensä sekä jakaa tuntojaan iloja ja huolia pienen tytön äitinä. Catherine kirjoittaa hauskoilla salanimillä perheestään ja nimittää miestään Sammakoksi ja tytärtään Toukaksi. Blogista tulee suosittu ja sillä on paljon lukijoita.Catherinen kirjoittama teos Petite Anglaise on henkilökohtaista tilitystä blogin pitämisen alkuvaiheista ja ihmissuhdekuvioista. Catherine ystävystyy bloginsa lukijoiden kanssa ja tapaa muita bloggareita. Netin kautta tulee myös uusi mies naisen elämään. Kiinnostavasti Catherine pohtii omaa identiteettiään ja blogi-identiteettiään. Blogi myös hallitsee Catherinen elämää. On mietittävä etukäteen postauksen aiheita; mistä aiheesta saa hyvän jutun, mistä voi kirjoittaa, miten henkilökohtaisista asioista ja milloin. Blogia pitää päästä heti vilkaisemaan aamusta, työpäivän aikana sekä ennen nukkumaan menoa. Lukijoiden kommentit ovat tärkeitä, vaikka ne olisivat sitten kehuja tai haukkuja.
Petite Anglaise on ollut viihteellistä ja sujuvasanaista lukemista työmatkoillani. Pariisilaisen miljöön ja tunnelman voi aistia tekstistä. Pettymykseksi osoittautuivat kuitenkin liikaa mässäily miesystävien ihmissuhdekuvailuissa sekä kirjan loppuminen täysin kesken. Koska olin sen verran utelias, mitä Catherinelle tapahtui kirjan jälkeen, niin menin lukemaan varsinaista Petite Anglaise -blogia, jota Catherine piti vuosina 2004-2009. Sieltä selviää kenen miehen kanssa hän nykyään on (tämänhän ei pitänyt kiinnostaa minua yhtään!) ja paljon muutakin. Sen lisäksi hämmästyin, kun luin Catherinen saaneen potkut bloginsa takia, mutta voittaneen myöhemmin oikeusjutun työnantajaansa vastaan. Julkisuuteen päätyneen jutun myötä Catherinen anonymiuskin loppui ja hän teki kustannussopimuksen. Petite Anglaise julkaistiin 2008. Suomeksi se ilmestyi samana vuonna Turun yliopiston suomentajaseminaarin suomentamana.
Kirja herätti ajatuksia omasta bloggaamisesta ja muisteluja oman blogitaipaleeni alkuvaiheista. Alussa olin anonyymimpi bloggaaja ja blogillani oli toinen nimikin. Tein laajan bibliografisen luettelon omistamistani kirjoista. Nykyään se olisi mahdotonta! Juuri, kun olin synnyttänyt blogini suurella vaivalla, niin piti lähteä synnyttämään Toukan tapaista. Ensimmäiseltä vuodelta ei kertynyt kovinkaan paljon kirjoituksia ja jotkut jutut deletoin pois, kun en ollut niihin tyytyväinen. Nykyään blogistani on tullut yksi ja tärkeä osa minua. Oma identiteettinikin on muuttunut bloggaamisen myötä ja "elämäntehtävään" on tullut uutta sisältöä. Olen tutustunut blogini myötä uusiin ihmisiin, ystävystynyt ja kaikkein parasta on ollut vuorovaikutus lukijoiden välillä, olivat ne sitten vakilukijoita tai satunnaisia kävijöitä. Mutta kuinka kauan kirjoitan vielä blogia? Toiset neljä vuotta? Catherine lopetti bloggaamisen. Itse en ole valmis luopumaan bloggaamisesta ainakaan niin kauan, kun blogiani joku lukee. Ehkäpä perustan sitten uuden anonyymin blogin kirjabloggaajan salatusta elämästä (jos minulla sellainen olisi!) Bloggaaminen on siispä aika koukuttavaa, vai mitä?
Petite Anglaisesta ovat aikaisemmin kirjoittaneet myös Penjami ja Jenni
