Lainan päivää vietin Keravan kaupunginkirjastossa, jossa olin kuuntelemassa lasten- ja nuortenkirjallisuudesta palkittuja kirjailijoita. Kirsti Kuronen haastatteli Vilja-Tuulia Huotarista, Raili Mikkasta, Jukka-Pekka Palviaista sekä Lisbeth Landefortia. Kirsti Kuronen palkittiin viime vuonna Topelius-palkinnolla kirjastaan Piruettiystävyys (Karisto, 2010). Tänä vuonna palkinnon sai Jukka-Pekka Palviainen teoksestaan Joku vieraileva tähti (WSOY, 2011). Vilja-Tuulia Huotarinen sai Finlandia Junior-palkinnon 2011 Valoa valoa valoa teoksestaan. Monia kirjapalkintoja saanut Raili Mikkanen palkittiin korkeatasoisesta lasten- ja nuorten tietokirjatuotannostaan Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnolla 2011.
Kuronen kysyi kirjailijoilta, miltä palkitseminen oli tuntunut ja miten se vaikuttaa heidän työhönsä. Kaikki olivat tietenkin iloinneet palkinnostaan ja olleet onnellisia. Mikkanen kertoi, että se kannustaa jatkamaan. Palviainen iloitsi siitä, että kirja saa huomiota monien kirjojen joukosta. Palkitseminen kohottaa myös itsetuntoa. Samaa kertoi Kuronen itse ja se on tuonut hänelle myös varmuutta omaan kirjoittamiseen. Kirjailijoita oli tullut kuuntelemaan mukavasti yleisöä ja nuoria yläkoululaisia. Yleisön joukosta kysyttiin, kyllästyvätkö kirjailijat omiin henkilöhahmoihinsa ja onko hahmoissa mukana kirjailijaa itseään. Huotarinen kertoi, että luomiensa henkilöiden kanssa on vaikeita aikoja ja ne herättävät monenlaisia tunteita. Kaikki ovat keksittyjä hahmoja, mutta kaikki pitää tuntea itse. Kirjailijan minä on fiktiivinen. Palviainen kertoi kiintyvänsä henkilöihinsä ja joskus ne ilmestyvät sivuhenkilöiksi uusiinkin kirjoihin. Henkilöissä on omaa itseäkin mukanakin, mutta kirjoittaminen tulee alitajunnasta. Mikkanen kertoi henkilöhahmoissa olevan mukana itselle tapahtuneita asioita, mutta ne elävät omaa elämäänsä.
Mukana oli myös ihastuttava teatteri- ja oopperaohjaaja Lisbeth Landefort, joka on palkittu lastenkirjastaan Oopperaa, oopperaa (1997) Kirjakauppaliiton Kirjapöllö-palkinnolla. 13-vuotiaana Suomeen muuttanut itävaltalainen Landefort (s. 1925) kertoi hauskasti vaiheistaan ja rakkaudestaan oopperaan, joka syntyi jo pienenä tyttönä. Täydellinen ooppera, jota hän suositteli sekä nuorille että aikuisille, on Mozartin Taikahuilu.Keravan kirjastossa on myös näyttely lasten- ja nuortenkirjojen kirjankansitaiteesta sekä esillä kirjoja vuosisadan alusta tähän päivään saakka. Näyttely on ajalla 1.2.-29.2. Julisteet ovat aivan ihania ja tällaisia keräisin kyllä mielelläni itsellekin.
