Olen palannut menneisyyteeni ja käynyt läpi erilaisia tyttökirja-sarjoja, joita löytyy Siri-kirjastostani. Olen uudelleen selaillut ja lukenut mieluisampia tyttökirjojani. Olen hakenut netistä mm. Wikipediasta, avoimesta tiedonlähteestä tietoja suosikkikirjailijoistani sekä lainannut kirjastoista kirjailijabibliografioita. Luin nyt viikonlopun aikana Neiti Etsiviä, jotka olivat yksi lapsuuteni lempisarjoista. Sarja ei ole menettänyt vieläkään viehätystään aikuisen silmin katsottuna. Päinvastoin voisin lukea lisää erityisesti vanhoja painoksia. Uusimmat painokset 1990-luvulta, joita selasin osoittautuivat täydelliseksi pettymykseksi. Tyyli oli muuttunut täysin! Tästä kerron lisää myöhemmin ja erityisesti Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajasta Carolyn Keenestä, mitä sen takaa paljastui. Se oli yllätys minulle itsekin... Projektini kuitenkin jatkuu...
sunnuntai 10. elokuuta 2008
lauantai 2. elokuuta 2008
Kirjallisuuskatsaus pohjoismaiseen naisdekkarismiin; Anne Holt
Luin viime viikolla ensimmäisen Anne Holtin dekkarini, Julkkismurhat. En ole lukenut norjalaista Anne Holtia aikaisemmin ja yllätyin positiivisesti. Kirja tempaisi mukaansa alusta asti ja jännittävä vire säilyi loppuun saakka. Tiedostin itsestäni uuden ja samalla vanhan asian. Voinkin nyt sanoa, kun kysytään minkälaisesta jännityskirjallisuudesta pidän, että tällä hetkellä tykkään varsinkin pohjoismaisista naisdekkaristeista.
Olen lukenut paljon elämäni aikana naiskirjailijoiden tuottamaa jännityskirjallisuutta alkaen Agatha Christiestä Dorothy Sayersiin, Patricia Cornwellistä Mary Higgins Clarkiin. Yleensä luen kirjailijan kirjoittamat kaikki sarjat, joiden päähenkilönä on sama tyyppi, jonka elämänvaiheita on kiinnostavaa seurata murhien ratkomisen ohessa. Anne Holtin Julkkismurhissa naispäähenkilönä on Inger Johanne Vik, joka on sarjamurhaajaprofiloija ja samalla äiti. Hänellä on kaksi lasta, joista toinen on juuri vastasyntynyt vauva. Kiinnostavaa onkin lukea varmaan omasta elämäntilanteestani johtuen naispäähenkilön ristiriidoista työn ja äitiyden yhteensovittamisessa. Seuraavaksi aion Holtilta lukea ensimmäisen Inger Johanne Vik-kirjan, joka on nimeltään Minkä taakseen jättää. Sen lisäksi haluan lukea uusimman, joka on nimeltään Presidentin salaisuus. Julkkismurhat jäi sen verran kutkuttavaan vaiheeseen, että Ingerin tulevia elämänvaiheita on pakko seurata jatkossakin, Tsekkasin kirjat heti kirjastoni tietokannasta, mutta ne olivat tietenkin lainassa näin kesäaikaan. Täytyy tehdä varaukset kirjoihin!
Se, mikä tosiaan oli uutta ja tiedostavaa minulle, oli tämä pohjoismaalainen naisdekkarismi, johon olen huomaamattani suuntautunut. Olen lukenut melkein kaikki ruotsalaisten Liza Marklundin ja Åsa Larssonin kirjat. Viime kesänä innostuin Leena Lehtolaisesta - olen aikaisemmin syrjinyt kotimaista dekkarismia - mutta nyt minua viehättääkin kotimainen realismi. Olen lukenut melkein kokonaan Maria Kallio-sarjan ja odotan innokkaana syksyllä ilmestyvää uutta Maria Kallio dekkaria Väärän jäljillä. Maria Kalliossakin kiehtoo tämä äitiyden ja vaativan poliisityöuran yhdistäminen.
Seuraavaksi aion kuitenkin lukea pohjoismaisista naisdekkaristeista Liza Marklundin uusimman teoksen - Elinkautinen. Marklundin kirjoissa kiinnostavaa on seurata naispäähenkilön Annika Bengtzonin kamppailua perheellisenä toimittajanaisena selvittämässä murhamysteereitä. Eläköön vahvat naiset ja realistiset äitiyden kuvaukset!
Oma Top 5 pohjoismaiden naisten kirjoittamista dekkareista:
- Leena Lehtolainen: Tappava Säde (Maria Kallio kiinnostavana sivuhenkilönä ja tästä alkoikin Maria Kallio -sarjan lukemiseni) Säde myös kiinnostava ristiriitaisena naispäähenkilönä
- Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali (Maria Kallio vahvana ja raskaana olevan naiseuden edustajana ja jännittävä loppukin)
- Liza Marklund: Studio Sex (Ensimmäinen tutustumiseni päähenkilö Annika Bengtzoniin ja, jossa todella yllätyksellinen, dramaattinen loppu)
- Åsa Larsson: Aurinkomyrsky (Uusi tuttavuus myös tämä kirjan päähenkilö Rebecka Martinsson ja taaskin dramaattinen loppuratkaisu)
- Tämä on vaikeaa, koska kirjoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen vaan sen mukaan tässä listaan, miten ne ovat vaikuttaneet minuun. Tällä hetkellä Lisa Marklundin Nobelin testamentti, koska sen muistan parhaiten.