perjantai 21. joulukuuta 2012

Kirjabloggaajien joulukalenterin luukku 21: Annan joulunviettoa Prinssi Edwardin saarella

"Kapteeni Jimin majakka"

Kirjabloggaajien joulukalenterissa kurkistetaan tänään L. M.  Montgomeryn suositun tyttökirjahahmon Annan joulunviettoon. Matkustamme tämän kuuluisan punapäisen tytön maisemiin Kanadaan Prinssi Edwardin saarelle. Anna Shirleystä on tullut nuori rouva Blythe ja hän viettää ensimmäistä yhteistä jouluaan Gilbertin kanssa. Neljässä tuulessa on heidän oma pieni talonsa, Haavemaja. Valkoinen huvila on lähellä meren rantaa ja olohuoneen ikkunasta ja kuistilta näkyy Neljän tuulen majakka, jota hoitaa kapteeni Jim. 

Marilla, Rachel Lynde ja kaksoset saapuvat Vihervaarasta jouluksi Neljään tuuleen. Rouva Lynde on tuonut mukanaan paistetun luumuvanukkaan. Hän ei ole ihan vakuuttunut Annan keittotaidoista. Tarkastettuaan Annan kodin, hän kuitenkin kehuu tätä akateemisen koulutuksen saanutta nuorta naista hyväksi emännäksi. Joulupäivälliselle osallistuvat myös kapteeni Jim ja Cornelia-neiti. Vanhan merikarhun ja neidin välille tulee jo väittelyäkin, sillä Cornelia on vannoutunut naisasianainen. Gilbert hoitaa isännän tehtäviä mallikkaasti ja paloittelee hanhet taitavasti. Kaikki syövät hyvällä ruokahalulla ja pöydän ääressä mieliala on hilpeä. Aterian jälkeen he siirtyvät takkavalkean ääreen ja kapteeni Jim kertoo heille tarinoita auringonnousuun saakka.

New London Bayn ranta "kapteeni Jimin majakan" ympäristöstä

"Annan ensimmäinen joulu omassa kodissa oli niin herttainen kuin hän ikinä saattoi toivoa. Päivä oli kirkas ja aurinko paistoi. Ensi lumi satoi jouluiltana ja koko seutu näytti ihanalta. Lahti oli vielä vapaana ja aaltoili kimmeltäen." (Anna omassa kodissaan)

Annan onnellisuuteen vaikuttaa myös omassa masussa kasvava uusi ihmistaimi. Nuori nainen kohtaa kuitenkin avioliittonsa alkutaipaleella suurta surua ja kärsimystä. Siitä huolimatta Blythen perhe kasvaa, ja pieni haavekoti käy Annalle ja Gilbertille liian ahtaaksi. He muuttavat Glennin satamakylään Kotikunnaan suureen taloon. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä perheen joulut ovat hyvin erilaisia ja raskaita. Pöytäpaikat ovat tyhjinä, kun Annan pojat ovat sodassa. Yksi niistä jää pysyvästi tyhjäksi. 

Avonlean Vihervaara

Ennen avioitumistaan Anna toimii Summersiden koulun rehtorina kolme vuotta. Hän asuu mukavien tätien luona Poppelipuistossa. Annalle talot ovat olleet aina hyvin tärkeitä. Rakkain paikka orpotytölle on hänen lapsuutensa talo Avonlean Vihervaara, josta hän saa kodin 11-vuotiaana. Anna viettää opettajan työstä vapaat lomansa tietenkin siellä.

Anna kutsuu kollegansa Katherine Brooken viettämään joulua Vihervaaraan. Katherine on yksinäinen, elämän karikoissa katkeroitunut nainen, joka kadehtii suuresti Annaa. Vihervaaran lumoavissa ja kauniin lumisissa maisemissa naiset lähentyvät toisiaan ja ystävystyvät. Anna ja Katherine ajelevat reellä, tekevät pitkiä kävelyretkiä metsissä, Rakastavaisten polulla ja pelloilla. He hakevat kuusen yhdessä kaksosten Davyn ja Doran kanssa. Anna kestää juuri ja juuri kuusen kaatamisen, koska puut ovat myös hänelle hyvin tärkeitä ja rakkaita.


Vihervaara

Jouluaamuna Davy herättää koko talon aikaisin kalisuttamalla lehmänkelloa. Lahjat jaetaan jo ennen aamiaista, koska kaksoset eivät malttaisi muuten syödä. Katherine ei odota saavansa mitään lahjoja, mutta yllättyy iloisesti, kun saakin Marillalta, Rachelilta, kaksosilta ja jopa Annan kihlatulta Gilbertiltä pieniä lahjoja. Kaikista paras on kuitenkin Annan antama söpö koiranpentu. Katherine on ensimmäistä kertaa todella onnellinen, ja Anna on tyytyväinen joululomaansa. 

"Tällä tiellä on yksi kohta, missä minusta aina tuntuu, että olen kotona, Anna sanoi. Se on seuraava mäen laki, johon Vihervaaran valot jo näkyvät. En malta enää olla ajattelematta ateriaa, jonka Marilla on tehnyt. Taidan tuntea ruuan tuoksun tänne asti. Voi tuntuu niin hyvältä...hyvältä...hyvältä olla taas kotona." (Anna opettajana)

Kiitän sydämellisesti Vappu Kannasta, jonka ottamia valokuvia on käytetytty tässä postauksessa! Eilen kirjabloggaajien joulukalenteri avautui Kirjainten virrassa ja kannattaa käydä lukaisemassa sieltä kirjailijoiden antamia lukuvinkkejä. Huomenna joulukalenteri taas avautuu Hyönteisdokumentin blogissa.

Toivotan teille kaikille oikein tunnelmallista ja rauhallista Joulua!

28 kommenttia:

  1. Minulla on tapana palata tyttökirjojen joulukuvauksiin näin joulun alla. Tänä vuonna luin, kuten huomasit, Seljojen ja Pikku naisten joulukuvauksia, mutta nyt pitänee vielä ottaa ainakin Anna omassa kodissaan esille.

    Hyvää joulun aikaa, Sara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kuten kerroin niin ajattelin ensin perinteistä Pikku naisia, jonka joulun kuvaukset ovat jääneet niin elävästi mieleeni, mutta sitten välähti mielessäni rakkaan Annamme joulunvietto. Oli niin ihanaa palata näihin kirjoihin nyt joulun alla. Hyvää Joulua Katja! :)

      Poista
  2. Oi, ihana, ihana luukku! <3

    Hassua, Annan joulunvietot eivät juurikaan ole jääneet mieleen, mufta nyt kun niistä kerrot, niissä on tietenkin tuttua. Mahtoikohan Montgomery (yleisön / kustantamon pyynnöstä) kirjoittaa enemmän joulukuvauksia myöhempiin Anna-kirjoihinsa, vai oliko joulunvietto ylipäänsä muuttunut Kanadassa ensimmäisen (1908?) ja viimeisten (1930-luvun) Anna-kirjojen välissä?

    Ihanaa joulua teidän perheelle, Sara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kiitos! Selailin myös alkupään Anna-kirjat läpi ja hämmästyin, koska niissä ei kuvattu joulua ennen kuin vasta näissä aikuisen Annan kirjoissa, jotka taas tulivat heti mieleeni!

      Hyvää Joulua teidän perheelle myös!

      Poista
  3. Voi, olipas ihanaa löytää blogisi tänään saamani Oppinut neiti-opuksen myötä ja tämä Annan kirjoitus oli todella ihana, kiitos siitä. Jään lukijaksesi :) Oikein ihanan rauhallista joulun aikaa sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
  4. Anuliini1975 tervetuloa blogini lukijaksi ja oikein Hyvää Joulua sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kiitos ihastuttavasta luukusta, jahka askareet on tehty vetäydyn minäkin tuon kirjan pariin. Aamulla luin jo Tove Janssonin Kuusi-tarinan Näkymättömästä lapsesta.

    VastaaPoista
  6. Ensimmäisestä Anna-kirjasta (Annan nuoruusvuodet) on elävästi jäänyt mieleen Annan ensimmäinen joulu Vihervaarassa ja se, kun Matthew antaa Annalle lahjaksi vihreän, puhvihihaisen leningin. Rouva Lynde on Matthewin pyynnöstä salaa ommellut sen Annan kokoisen tytön mittojen mukaan. Puku on ensimmäinen kaunis vaate jonka Anna omistaa. Hän alkaa itkeä ilosta nähdessään puvun.

    Eikös myös joulunviettoon kuulunut sarjan alkuosissa matkat heinäreellä läheiseen kaupunkiin joulujuhlatilaisuuteen ja Dianan ja Annan matka Dianan Josephine-tädin luo kaupunkiin, jossa tytöt saivat nukkua oikein vierashuoneessa ja pääsivät nauttimaan konsertista ja hienossa kahvilassa käymisestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati, olet aivan oikeassa, että Annan nuoruusvuosissa Matthew antaa tuon ihanan mekon Annalle joululahjaksi! Nyt minä muistan! Mutta se ei ole Annan ensimmäinen joulu Vihervaarassa vaan jo toinen ja siitä vasta kerrotaan.

      Sen takia ihmettelin, kun en löytänyt kirjasta ensimmäisen joulun kuvausta. Joulujuhlastakin kerrotaan samassa yhteydessä, mutta tuo kaupunkivierailu Josephine-tädin luokse on vasta syksyllä ja silloin Anna on jo 13-vuotias.

      Minä luin kesällä tuosta Matthewin joululahjasta novellinkin, jonka Montgomery on kirjoittanut erikseen.

      Kiitos Kati huomiostasi!

      Poista
    2. Ahaa, menevät minultakin nuo tapahtumat pitkän lukutauon jälkeen sekaisin... Annan unelmavuosista olen muistavinani myös luvun, jossa Anna saapuu opiskelujen lomassa Vihervaaraan joulun viettoon. Philippa - uusi ystävä korkeakoulusta - on hiukan loukkaantunut, kun Anna ei lähde hänen pyynnöstään huolimatta Philin upeaan kotiin viettämään joululomaa monien huvitusten, vierailujen ja tanssiaisten pyörteeseen. Mutta Anna ikävöi Vihervaaraa ja sen ihmisiä niin, että valitsee tämän "vaatimattoman" vaihtoehdon, sillä ulkonaisesti vaatimattomista puitteista huolimatta siellä häntä hartaasti odotetaan ja rakastetaan..

      Poista
  7. Ihana luukku! Kiitos, Sara!

    Muistan hyvin tuon Anna opettajana -kirjan ihanan joulun Katherine Brooksin kanssa, sillä luin kirjan juuri muutamia kuukausia sitten. Se oli mielestäni aivan huippu! :D Noita Annan omassa kodissa viettämiä jouluja en muista, niiden lukemisesta on niin kauan! Joululomalla olisi tarkoitus virkistää muistia Annojen parissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna J! :) Nämä kirjat sopivat niin hyvin Joulun aikaan luettavaksi ja ovat hyvin koskettavia...

      Poista
  8. Kiitos, Sara, ihana luukku! Nämä Annat ovat sellaisia hyvänmielenkirjoja... Seuraava on jo mullakin luvussa :)
    T. Anonyymi-Booksy kännykällä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Booksy en muista nyt missä kohtaa sarjan vaihetta olet - ehkäpä Sateenkaarinotko menossa?

      Poista
  9. Kiitos tunnelmapaloista :) Tiedä vaikka Prinssi Edwardin saarelle vielä itsekin tänäjouluna kirjallisesti pakenisin..

    VastaaPoista
  10. Unni, kaunista matkaa sinne! :)

    VastaaPoista
  11. Olipa ihanaa rauhoittua hetkeksi Annan maisemien parissa. En ole vielä lukenut koko sarjaa, tavallaan säästelen viimeisiä osia, koska suren jo valmiiksi sitä, että jonain päivänä olen tietoinen siitä, miten Anna eli elämänsä loppuun saakka. Jouluksi Anna-kirja sopisi kyllä hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonja, ihan kaikkea kirjatkaan ei kerro Annan elämästä, mutta sopivasti! :) Hyvää Joulua sinulle!

      Poista
  12. Tulipa nostalginen olo. En ole uskaltanut Annoja lukea omien nuoruusvuosieni jälkeen. Ehkä kannattaisi, koska pystyin näistä otteista pääsemään siihen lapsuuden onnelliseen tunteeseen, kun sai lukea rauhassa Anna-kirjoja - uudestaan ja uudestaan. Kiitos tunnelmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kyllä kannattaa lukea Anna-kirjoja uudestaan! Aikuislukija saa ehkä vielä enemmänkin niistä irti. Viimeisin Anna-kirja Annan jäähyväiset ilmestyi vasta pari vuotta sitten suomennettuna.

      Poista
  13. Voi miten viehättävä luukku tämä Annan jouluhistoriikki!

    VastaaPoista
  14. Ihastuttava luukku :) Minulle on Annan jouluista jäänyt parhaiten mieleen tuo Katin mainitsema Vihervaaran joulu, kun Anna vihdoin saa puhvihihaisen leningin. Se on niin suloinen ja liikuttava kohta, vaikka joulua ei niin kauheasti muuten kuvatakaan.

    VastaaPoista
  15. OI, miten olisikaan ihanaa päästä joskus käymään noilla autenttisilla paikoilla, kuulla meren kohina sellaisena, kuin Emilia sen kuuli tai vaeltaa halki lavendelipeltojen Annan lailla.

    VastaaPoista