Ennen kuin alan taas hehkuttaa Montgomeryä, niin mainostanpa ensin kirjailijasta kiinnostuneille suomalaistutkijan Vappu Kannaksen blogia, L.M. Montgomeryn jalanjäljillä. Käykäähän tutustumassa!
Perinnönjakajat (Minerva, 2012) ei siis ole perinteinen, montgomeryläinen tyttökirja vaan humoristinen ja romanttinen aikuisten romaani. Se muistuttaa tyyliltään Montgomeryn Sinistä linnaa, mutta sitä taas pidänkin enemmän aikuisten tyttökirjana. Perinnönjakajat suomennettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna Sisko Ylimartimon toimesta.
Kirjailija marssittaa Perinnönjakajissa lukijan eteen hengästyttävän määrän henkilöhahmoja heti alussa. Pääkin menee niistä pyörälle, mutta selkeät päähenkilöt nousevat vähitellen tarinasta esiin. Vanha Becky-täti kutsuu ison sukunsa koolle sairasvuoteensa ääreen ja tekee omaisuudestaan perinnönjakoa. Kaikista kiinnostavin on suvussa kulkenut vanha perintökannu ja kuka sen sukulaisista, Darkeista tai Penhalloweista mahtaa saada. Becky-täti nimittäin esittää ehtoja kannun saajalle, ja henkilön on käyttäydyttävä hyvin vuoden ajan. Kyseistä posliinista Sundeland-kannua voi kurkata muuten tästä blogista.
Pisteliäs ja persoonallinen täti kauhistuttaa sukuaan suorasukaisilla puheillaan. Riitaa, kateutta ja tappeluakin kannu aiheuttaa kuluvan vuoden aikana. Montgomery kuvaa hauskasti ja karikatyyrimaisesti suvun lukuisia jäseniä ja ihmisluonteita. Minä pidin eniten kirjan romanttisesta jännitteestä. On aviopari, joka ei ole koskaan elänyt saman katon alla, vaan morsian on häipynyt heti kohta haavemajaan saavuttuaan. On levoton maailmanmatkaaja ja poikamies, joka vihaa vain yhtä naista, nuorta leskeä, joka aikoinaan nai hänen hyvän ystävänsä. On vastarakastunut, onnellinen neitokainen, joka pettyy raskaasti kihlattuunsa. Montgomery tarjoilee laajan skaalan onnettomasti rakastuneita, surullisia, pettyneitä ja kaltoinkohdeltuja ihmisiä, joiden elämä muuttuu radikaalisti kannun perinnönjaon odottamisen aikana. Nämä ihmiset eivät ole koskaan kuitenkaan lakanneet unelmoimasta! Ja tietenkin suvussa täytyy olla oma kylähullu, joka näkee kaikista selkeimmin ihmisten läpi, Kuu-Ukko, joka ulvoo kuulle.
Romaanissa luonnon tunnelmallinen kuvaus on tyypillistä Montgomeryä ja erityisesti talorakkaus! Oman kodin ja paikkansa, itsensä löytäminen tuulisessa maailmassa. Suosittelen lämpimästi Perinnönjakajia, joka on hyvän mielen kirja!
Kirjan alkuperäisellä kielellä A Tangled Web on aikoinaan lukenut Salla, joka piti sitä yhdestä hauskimmista Montgomeryn kirjoista. Perinnönjakajista ovat myös pitäneet Anna Elina, Maria, Vauhko, peikkoneito ja Leena Lumi.
"Heidän kodissaan eivät kummittelisi menneisyyden aaveet - ainoastaan tulevaisuuden henget. Syntymättömät silmät katselisivat ulos ikkunoista - syntymättömät äänet laulaisivat sen huoneissa - syntymättömät jalat juoksisivat kepeinä vanhassa puutarhassa. Kauniit huomispäivät - tuntemattomat ihastuttavat vuodet odottivat siellä heitä. " (115)
Hyvän mielen kirja kuulostaa juuri sopivalta jouluksi. Aion ostaa tämän lahjaksi ja toivon, että siinä siivellä saan lukea kirjan itsekin.
VastaaPoistaKatja lue, totta kai! Olethan myös Montgomery-kirjojen suuri ystävä. :)
VastaaPoistaTämä kirja oli runsas ja hauska, mutta riittävästi kuitenkin noita ihmisluonteiden syvyyksiä luotaava, joten kiinnostaa aikuislukijaa.
VastaaPoistaYstäväni kovasti haluaa tätä joululahjaksi, joten tänään käärin kirjan lahjapakettiin.
Leena, henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja toiset koskettavia, vaikka joissakin menin välillä sekaisin ja piti kerrata! Ilmeisesti kirjailijalla oli nimet mennyt itselläänkin sekaisin, josta Ylimartimo kertoi jälkipuheessaan, mutta hän oli korjannut ne suomennokseen. Olisipa mielenkiintoista laskea, kuinka monta henkilöä kirjassa oikein esiintyy. Hyvä lahja! :)
PoistaMinulla on neljä Montgomeryn kirjaa hyllyssäni odottamassa, Sara tarinatytot ja nyt viimeisimmäksi tilasin tämän Perinnönjakajat ja Kilmenyn. Innolla odotan myös keväällä ilmestyvää uutta suomennosta Jane Victoriasta. Odotan sopivaa mielentilaa tarttuakseni kirjoihin, mutta mistähän aloittaisin, ehkä Sarasta.
VastaaPoistaAino, minullakin on vielä muutama Montgomeryn kirja lukematta ja niitä on kiva säästellä sopiviin hetkiin! Sara Tarinatyttö sopisi hyvin joululukemiseksi. :)
PoistaKiitos mainostamisesta Sara! :)
VastaaPoista:)
PoistaEikä mä en kestä, kun en ole tätä vieläkään lukenut ja tiedän sen olevan varmasti niiiin hyvä! :P Mutta hienoa, että sinä nyt kuulut niiden onnellisten joukkoon, jotka sen saaneet lukea! :)
VastaaPoistaAnna J, jospa Joulun pyhinä olisi sitten aikaa lukea se!
Poista