Äänestä kaikkien aikojen tyttökirjaklassikkoa ja arvonta!

Kirjablogini 4-v. synttäreiden kunniaksi kyselen teiltä kaikkien aikojen tyttökirjaklassikkoa! Tyttökirjallisuus syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla anglosaksisella kielialueella. Olen koonnut tyttökirjallisuuden klassikoita erilliselle sivulle, joka löytyy blogin yläpalkista. Nämä tyttökirjat ovat toimineet esikuvina tyttökirjallisuuden kehittymisessä ympäri maailmaa. Äänestä listalta kaikkien aikojen tyttökirjaklassikkoa! Kerro myös, miksi kirja on mielestäsi kaikkien aikojen klassikko!

Kaikkien vastanneiden kesken arvon 30€:n lahjakortin Tyttökirjaklassikot-verkkokauppaani. Vastausaikaa on 8.9.12 klo 23.59 asti! Anonyymina voi myös äänestää, mutta silloin ei voi osallistua arvontaan.

Listani on hieman subjektiivinen ja joku kirja voi ihmetyttää. Alcottia pidetään tyttökirjallisuuden uranuurtajana ja Pikku naisista kaikki lähti liikkeelle. Suomessa kuitenkin suomennettiin häneltä ensimmäiseksi Tytöistä parhain! Olen valikoinut listaani yksittäisiä kirjoja, mitkä on Suomessa suomennettu jo melko varhain ja tulleet tutuksi monen sukupolven ajan. Monet kirjoista saivat jatkoa sarjaksi asti. Tyttökirjallisuuden kuningattareksi tituleeratulta Montgomeryltä on peräti kolme kirjaa listassa. Onko punapää ylivoimainen voittaja? Haastetta riittää, sillä Anna saa monta kovan luokan vastustajaa.

Rauniolinna tunnetaan nykyään paremmin nimellä Linnanneidon lokikirja. Se on luokiteltu tyttökirjaklassikoksi ja pakkohan minun on se lukea, täyttääkö se määritelmän. Laura Ingalls Wilderin Pieni talo preerialla ilmestyi Suomessa ensimmäiseksi Laura-sarjasta, vaikka se on jo kolmas osa. Myönnän, että sarja on aukko tyttökirjallisessa sivistyksessäni. Rosenhillin tytöt eli A World of Girls: The Story of a School on Britanniassa yksi tyttökirjallisuuden klassikoista. Meille suomalaisille se on vähemmän tunnettu, koska siitä ei ole otettu uusia painoksia. Kirja on lukulistallani.

Jännittyneenä jään odottelemaan vastauksianne ja toivon että sana leviää kyselystäni! Teen äänestystuloksesta oman erillisen postauksen. Tyttökirjajuttuja on myös lisää tulossa lähiaikoina.

Kuva Just Patty-kirjasta (St Ursula-koulun tytöt).

Terhi Rannela: Taivaan tuuliin

Terhi Rannela kirjoitti ajankohtaisen teoksensa Taivaan tuuliin (2007, Otava) ennen Suomea ravisuttaneita kouluampumisia puhumattakaan viime vuoden järkyttävästä Norjan joukkomurhasta. Rannelan teoksessa mennään terrori-iskua kouluunsa suunnittelevan Auran pään sisään. Aura Hiljanen on nimensä mukaisesti hiljainen ja syrjäänvetäytyvä tyttö, josta tulee koulukiusattu koulun vaihdoksen myötä.

Kirjan alussa lähdetään liikkeelle tuhoa enteilevästä lopusta ja siirrytään sen jälkeen 11-vuotiaan Auran elämään, jonka muuttaa äidin kuolema. Auran vanhemmat ovat tutkijoita ja äidin tutkimustyö naisterroristista Ulrike Meinfhofista jää keskeneräiseksi. Joel-isä turruttaa itseään juomalla ja Aura on yksinäinen. Psykologin luona tyttö pystyy käsittelemään äitinsä menetystä, mutta turvallinen koti ja kouluympäristö vaihtuvat uusiksi. Uudessa koulussa Auraa haukutaan läskiksi ja huoritellaan. Opettajat eivät puutu kiusaamiseen eikä tyttö kerro siitä kenellekään. Aura ei kuitenkaan alistu mielessään vaan hakee voimaa kirjallisuudesta ja sankaritarhahmoista. Henkiseksi äidiksi hänelle tulee lopulta Ulrike Meinfhof ja kiinnostus terroristiin muuttuu yhä pakkomielteisemmäksi.

Kirjassa seurataan Auran vaiheita nuoreksi aikuiseksi saakka. Tyttö on huippuälykäs ja perfektionisti, joka suoriutuu koulusta kuin koulusta kiitettävin paperein. Ystäviä hänellä ei ole, mutta kohtalokkaaksi muodostuu samanmielisen Henrin tapaaminen ja siitä seurannut vuosien suhde. Aurasta tulee Ulrike ja Henristä Andreas (Baader, Meinfhofin terroristiystävä). Henrille Aura on kuitenkin vain projekti, josta voi kouluttaa terroristin. Mies on taitava manipuloimaan ja Aura on alistuja, vai onko. Narsisteja he ovat molemmat. Kaikkivoipaisuuden tunne, suuruuskuvitelmat ja tunteettomuus ovat heidän maailmaansa. "Minulla on paljon valtaa. Voin lopettaa kenen tahansa elämän siihen paikkaan. Olen kuin Jumala. Olen Jumala. Olen Pallas Athene. Olen enemmän." (206).

Terhi kirjoittaa hyvin ja koukuttavasti kuten aina. Kirjan muiden henkilöiden näkökulmat tuovat myös kiinnostavaa vaihtelua. Sävy on kuitenkin lohduton ja se kuvaa tämän päivän turvatonta maailmaamme erittäin onnistuneesti. Suosittelen kirjaa yläkouluikäisille koulussa luettavaksi yhdessä opettajan kanssa. Se sisältää vakavia teemoja koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä, ahdistuneisuudesta, vihasta, koston oikeutuksesta, moraalista aina opettajien ja vanhempien välinpitämättömyyteen. Vaikka ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, niin silti emme voi ikinä tietää varmasti, milloin vieressämme istuu psykopaatti. Sanattomaksihan tämä vähän veti.

Taivaan tuuliin on ilmestynyt pokkarina tänä vuonna ja teos on käännetty saksaksi nimellä Blown away. Kirjailijan kotisivuilta löytyy myös esittely.

"- Siellä, missä väkivalta hallitsee, ainoa vastaus on väkivalta, Aura sanoo paljaiden jalkojen lävähtäessä lattiaan. Nyt hän on sisäistänyt lauseesta jokaisen kirjaimen. Se ei ole enää pelkkää sanahelinää." (249)

IFLAA, kirjaston palveluita ja tunnelmia

Osallistuin tällä viikolla kansainväliseen IFLA-konferenssiin Helsingin Messukeskuksessa. IFLA on maailmanlaajuinen kirjastoalan järjestö. Olen kuunnellut kiinnostavia esityksiä ja keskustellut ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Kaikkia meitä on yhdistänyt yhteinen asia, kirjasto. On ollut todella hieno ja upea kokemus - once in a lifetime! Välitän tässä lyhyesti tunnelmiani.

Tiesittekö muuten, että suomalaisista 40%:lla on kirjastokortti? Luulin, että määrä olisi enemmänkin. Suurin osa kuitenkin suomalaisista n. 80% käyttää yleisen kirjaston palveluita. Yleisimpiä kirjaston käyttäjiä ovat nuoret ja koulutetut. Naiset taas käyttävät enemmän kuin miehet.

Kirjasampo on viime vuonna avattu kaunokirjallisuuden verkkopalvelu. Se sisältää tietoja yli 70 000 romaanista, novellista ja runokokoelmasta sekä yli 20 ooo kirjailijasta. Kirjasammossa esitellään uutta ja vanhempaa kaunokirjallisuutta. Kannattaa käydä tutustumassa ja sieltäkin löytää lukuvinkkejä!

Kävin kuuntelemassa kirjailija Leena Lehtolaista, jolle kirjastot ovat olleet kaikki kaikessa pienestä pitäen. Leena uhkasi kiinnittyä telaketjuilla eduskuntatalon ympärille, jos puhutaan kirjastojen maksullisuudesta tai lakkautuksista. Lehtolaisen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle. Kuuntelijoiden joukossa kiersikin Maria Kallio dekkari ranskaksi. Ja nyt kaikille tiedoksi paljastusuutinen! Leena aloittaa tänään tai huomenna uuden Maria Kallio dekkarin kirjoittamisen! Kirjan ilmestymistä jään odottelemaan innoissani.

Bongasin kirjojen skannerin. Innokas ruotsalaisyrittäjä esitteli minulle laitteen toimintoja. Google ei käytä tätä maailman kaiken kirjallisuuden skannaamisessa! Konferenssin yksi pääpuhujista Siva Vaidhyanathan on kirjoittanut kirjan The Googlization of Everything (2011), joka kritisoi Googlen ylivaltaa ja kaiken tiedon googlettumista. Laitoin kirjan itselleni tilaukseen!

Bongasin myös kirjastokoira Börjen! Börje on lukukoira ja töissä Sellon kirjastossa. Börje auttaa lukemisvaikeuksissa ja on tosi hyvä kuuntelemaan lasten ja aikuisten lukemia tarinoita.

Messukeskuksesta kävelin Pasilan kirjastoon, missä on esillä eri kielisiä lasten kuvakirjoja. Pasilan kirjasto on monikulttuurinen kirjasto ja kokoelmista löytyy aineistoa yli 60 kielellä. Kirjaston ulkopuolella oli eilen myös auki Hard Book Cafe. Kirjabaarissa tarjoiltiin ilmaisia kirjallisia drinkkejä!

Valitsin drinkkilistalta kokiksen ja minulle tarjoiltiin hyytävää kauhua, nimittäin Draculaa. Halusin hiukan kuplivaa sen jälkeen ja kuohuviiniksi minulle tuotiin Monica Fagerholmin Ihanat naiset rannalla. Loistavaa ja asiantuntevaa palvelua!

Tiedoksi Helsingin suunnalla liikuskeleville ja tämän takia kannattaa myös tulla Helsinkiin! Jos haluaa kansainvälistä kirjastotunnelmaa haistelemaan, niin huomenna on Helsingin Rautatientorilla esillä kirjastoautoja kaikille tutustujille klo 13-18 . Mukana on kirjastoautoja myös Ruotsista ja Virosta. Minäpä taidan mennä!

Siiri Enoranta: Painajaisten lintukoto

"Enhän minä ollut käynyt missään ennen kuin pakenin, en missään paitsi unissani. Kuulin juoruja ja hajanaisia keskustelunpätkiä, ristiriitaisia tarinoita, toivoin että liioiteltuja. Mutta ne kaikki kertoivat samaa: Kaarniolassa ei voinut enää nukkua näkemättä pahoja unia, ja niillä unilla oli voima satuttaa, vaurioittaa, jopa tappaa." (11)

Siiri Enorannan Painajaisten lintukoto (WSOY, 2012) lennättää lukijan unenomaiseen maailmaan ja venyttää unen ja todellisuuden rajoja. Tarkalleen ottaen niitä venyttää Lunni, poika, joka unen kautta pystyy muokkaamaan todellisuutta. Lunni karkaa kotoaan lintukodostaan, koska hän haluaa nähdä todellisen maailman, kokea seikkailuja ja olla vapaa. Karkaamisella on kuitenkin seurauksensa, painajaismaiset sellaiset. Lunnin on palattava kotipuuhunsa takaisin, sillä ihmiset eivät pysty enää nukkumaan näkemättä kauheita, tappavia painajaisia.

Maailmasta, josta linnut ovat kadonneet Lunni löytää pienen linnun Pikipuhkojan, jonka kesyttää. Hän tarvitsee taikaeliksiiriä saadakseen siitä itselleen linturatsun, jolla voi lentää. Kotiin on kuitenkin pitkä ja vaarallinen matka ja sen aikana Lunni rakastuu kauniiseen konetyttöön, joka sieppaa tuulta. Tyttö, joka ei pysty tuntemaan, haluaa muuttua ihmiseksi. Lunni ei kerro totuutta itsestään ennen kuin vasta lopussa salaisuudet paljastuvat.

"Hän levitti kätensä sivuille ja käänsi kämmenet taaksepäin kuin olisi pidellyt itseään paikoillaan ilmassa. Kuulin kuinka hän haukkoi henkeä. Hän nojasi eteenpäin hitaasti, yhä enemmän, niin paljon että pelkäsin hänen kaatuvan kasvoilleen pellolle, mutta sitten hän puhalsi. Hän puhalsi kuin pieni pyörremyrsky." (95)

Enoranta kirjoittaa kauniisti ja tarina vangitsee lukijansa. Siinä on jotain pahaenteistä, ahdistavaakin ja loppua kohden, mietin miten kaikki lopulta päättyy. Lukemisen aikana minulla oli unihäiriöitä, mutta ne eivät johtuneet Painajaisten lintukodosta. Myönnän, että sen verran voimakas lukukokemus oli, että yritin lentää unissani. Kirjasta löytyy symboliikkaa ja esimerkiksi puun merkitys symboloi jatkuvuutta ja elämää. Lintubongareille tämä kirja ehkä aukeaa eri tavalla. Horroskehrääjä kaikkivoipana äitihahmona on värisyttävä, mutta Freudin jalanjälkiä en lähde kulkemaan.

Vaikka kirja on luokiteltu nuorten fantasiakirjallisuudeksi, niin suosittelen tätä rajattoman mielikuvituksen omaaville, en kuitenkaan painajaisista kärsiville.

Painajaisten lintukodosta on kirjoitettu Kirjavinkeissä ja Siiri Enorannalla on myös omat kotisivut.

"Minä olen tullut takaisin lakatakseni olemasta."

Montgomeryä äänikirjoina

Innostuin kuuntelemaan Montgomeryn novelleja Librivoxin kautta. Librivoxissa on tekijänoikeusvapaita kirjoja ilmaisina äänitiedoistoina. Äänitteet tehdään vapaaehtoisvoimin. Aineisto on pääasiassa englanninkielistä. L.M. Montgomeryn tuotantoa, romaaneja ja novelleja löytyy sieltä hyvin. Tutustuin ensimmäistä kertaa kirjailijan novellikokoelmiin, joita ei ole suomennettu. Kuuntelin Lucy Maud Montgomery Short Stories kokoelmasta kertomuksia, joista ensimmäiset ovat ilmestyneet 1896-1901 ja viimeisimmät 1909-1922. Yhteensä niitä on toista sataa. Kaiken kaikkiaan Montgomery kirjoitti yli 500 novellia.

Kuuntelin viikon aikana kymmenkunta novellia. Aloitin arkiaamuni aina parin novellin kuuntelemisella. Kieleen pääsin todella hyvin sisään ja nyt olen todella innostunut näistä. Kuuntelin lyhyempiä tarinoita maksimissaan n. 20 minuutin pituisia, koska se oli hyvä aika keskittymisen kannalta. Äänitteiden lukijat olivat mielestäni hyviä kertojia, jotka eivät häirinneet "luku"kokemustani. Äänikirjamuoto sopii erinomaisesti novellien lukemiseen!

Erityisesti jäi mieleeni Anna´s Loveletters (1908), jossa kirjailija ikään kuin parodioi tunnetuinta tyttösankaritartaan Annaa (Anne) ja Gilbertiä. Tarinassa Alma patistaa sisartaan Annaa kirjoittamaan kirjeen kihlatulleen Gilbertille. Gilbert on lähtenyt rauteille töihin ansaitakseen rahaa ja ennen lähtöään kosinut Annaa. Anna ei aio kuitenkaan kirjoittaa Gilbertille, sillä hän ei ole mielestään kihloissa ja aikoo pitää hauskaa muiden kiinnostavien miesten kanssa. Anna kuvataan hoikaksi, eläväiseksi, mutta tummaksi. Alma taas on ollut lapsesta asti hyvä ystävä Gilbertin kanssa. Hän kirjoittaa Annan nimissä Gilbertille kirjeitä parin vuoden ajan. Anna ehtii sinä aikana avioituakin Charlie Mooren kanssa Gilbertin tietämättä. Sitten Gilbert Murray palaa takaisin ja soppa on valmis.

On mukana novelli, joka kertoo varsinaisesti Annasta ja senkin kuuntelin. Matthew insists on Puffed Sleeves (1908) on tuttu kirjasta Annan nuoruusvuodet (1908) ja kertoo siitä, kun Matthew hankkii Annalle joululahjaksi muodikkaan puhvihihaisen mekon. Herttainen kertomus on myös Twins and a Wedding (1908) 10-vuotiaista kaksosista, jotka lähtevät salaa sukulaistytön häihin, mutta päätyvätkin eri häihin. Valikoimaa todella riittää näissä novelleissa ja suosittelen lämpimästi tutustumaan. Maria on kirjoittanut Montgomeryn novellikokoelmista Chronicles of Avonlea ja Further Chronicles of Avonlea, jotka ovat myös saatavina äänikirjoina Librivoxista.

Kuva wikipediasta