perjantai 5. lokakuuta 2018

Pamela Hawken: Pan, yksityissihteeri



Brittiläisen Pamela Hawkenin Pan, yksityissihteeri ilmestyi Suomessa 1959, Otavan Isojen tyttöjen kirjastosarjassa. Tämä Otavan sarja oli suunnattu melkein aikuisille, eli nykyään puhuttaisiin nuorten aikuisten kirjallisuudesta (YAL). Pan, yksityissihteeri on tyttöjen ammatillinen romaani, jonka lajityyppiä tuotettiin kustantamojen toimesta Iso-Britanniassa, erityisesti 1950-luvulla. Genren kirjoissa käsiteltiin monenlaisia ammatteja, nimenomaan naisille soveltuvia. Kustantamot pyysivät  kirjailijoita perehtymään aiheeseen, tiettyyn ammattiin ja tekemään tutkimusta. Kirjoissa piti olla ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja harjoittelusta. Myös uranaisia pyydettiin kirjoittamaan kirjoja, ja Pamela Hawken itse toimi monta vuotta sihteerinä. Hawken kirjoitti lisäksi ammatteja kuvaavat kirjat Clare, televisiokuuluttaja ja Ann, lentoemäntä.

Kirjan päähenkilönä on Pandora (Pan) Stevens parikymppinen nuori nainen, joka haluaa päästä konttoriopistosta nopeasti ansiotyöhön. Vaikka Panilta sujuu konekirjoitus helposti, niin pikakirjoituksessa hän ei vielä pääse 120 sanaan minuutissa. Pan hakee töihin ja pääseekin ensiksi toimistotyöhön harjoittelemaan pika- ja konekirjoittajana. Pan ei pidä yksitoikkoisesta työstään isossa naisvaltaisessa konttorissa ja valvonnasta, joka muistuttaa hänen mielestään koulunkäyntiä. Neiti Lawley vartioi korokkeelta tyttöjä, jotta nämä työskentelevät mahdollisimman huolellisesti ja tehokkaasti. Panin unelma-ammattina on sihteerin työ. Hän vaihtaa työpaikkaansa ja kokeilee tilapäisenä sihteerinä kirjailijan leivissä, mutta se ei sujukaan hyvin. Pettynyt Pan lähtee töihin Oxfordshiren maaseudulle Lehdistöradioon konekirjoittajaksi. Sieltä ura aukeneekin Panille lopulta toiveammattiin asti.

Tätä kirjaa oli miellyttävää ja sujuvaa lukea. Panin erilaisia työtehtäviä kuvaillaan tarkasti ja hänen onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksiaan. Kiinnostavaa oli lukea kuuntelijoiden työstä. Kuuntelijat kuuntelivat öisin uutisia ulkomaisista radiokanavista ja kirjasivat niitä ylös. Aamulla puhtaaksikirjoitettuja paperipinkkoja lähetettiin eri sanomalehtiin, jotka hyödynsivät niitä omissa uutisissaan. Kirjassa kerrotaan myös Panin työn ulkopuolisesta, henkilökohtaisesta elämästä. Pan itsenäistyy muuttaessa pois vanhempiensa luota. Hänellä on lapsuuden aikainen ystävä Larry, jonka kanssa hän pelaa tennistä kotona käydessään. Uudessa työpaikassaan hän tutustuu pariisilaismieheen Micheliin, jonka kanssa hän käy ratsastamassa. Pan on ihastunut, mutta kunnianhimoinen. Kirjassa korostuu naisten työssäkäynti ja oman uran luominen. Pan ei aio naimisiin ystäviensä tavoin, varsinkin kun naisilla on kaksinkertainen taakka: hoitaa hyvin kotia ja käydä ansiotyössä. Toki Pan hylkää hurmaavaan Michelin, joka määräilee häntä liikaa ja palaa takaisin Larryn "lämpimään syliin".

Pidin kirjasta, vaikka siellä oli rivien välistä havaittavissa jonkinlaisia rasistisia piirteitä ulkomaalaistaustaisia kohtaan. Kyseessä on kuitenkin keskiluokkaisen ja valkoisen, etuoikeutetun nuoren naisen kehityskertomus.

4 kommenttia:

  1. Tämä kirja kiinnostaa minuakin.Kansikin on ihan hauska, vaikka onkin aika liikkumaton ja stereotypinen.

    VastaaPoista
  2. Aino, tuo kansikuva oli sisäsivuilla. On tosiaan hieman jähmeä kuva. Lainasin (mustakantisen) kirjan kirjastosta, joten en tiedä, onko siinä ollut alun perin paperikannet. Toivottavasti saat kirjan käsiisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista olenko vinkannut aiemmin, mutta tulkoon nyt mainittua,että sihteerin ammatista on kirjoitettu myös kirjassa: Gretl Maurer : Conny, johtajan sihteeri. Kirja on Valistuksen julkaisema.

      Poista