Eilen vietimme perheeni ja Kanadasta tulleen tätini kanssa Tuusula-päivää. Tuusulan ihanan vehreällä Rantatiellä kävimme ensin Aleksis Kiven kuolinmökillä (viimeksi kirjoitin siitä keväällä) ja sieltä siirryimme Syvärannan Lottamuseoon. Ihmettelimme tätä antiikin ajan tyyliä muistuttavaa patsasta museon pihalla. Se on marmorinen veistos nimeltä Josefina. Josefina on tullut venäläisen ylimystön mukana Suomeen 1900-luvun alussa.
Syväranta oli Rantatien vanhimpia huviloita, joka paloi vuonna 1947. Sitä ennen se oli toiminut mm. sanomalehtimiesten lepokotina ja lottaopistona. Lottamuseo rakennettiin 1996, ja hauska yksityiskohta on ikkunoissa näkyvät mustavalkoiset hymyilevät lotta-kuvat.
Tällä kertaa en tutustunut museon näyttelyihin vaan viihdyimme aulassa, jossa ostin lottien historiaa käsittelevän kirjasen ja pikkulotta-paperinuken. Aion mennä uudestaan museoon paremmalla ajalla!
Tuusulan kirkko on rakennettu jo 1700-luvulla ja sen yhteydessä olevalla hautausmaalla ovat Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat. Aleksis Kiven haudassa on muuten ote Seitsemästä veljeksestä.
Rantatieltä menimme Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaan Aholaan. Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kotitalo on muuttunut niiltä ajoilta, jolloin taiteilijapariskunta sitä asutti. Vårbackanin huvila oli alkujaan yksikerroksinen, ja Vennyn ateljee siirrettiin heidän muuttaessa sieltä pois. Aholan näyttely uudistui viime vuonna.
Ahola on erittäin lapsiystävällinen paikka nykyään. Lapset voivat maalata ja piirtää tai vaikkapa soittaa pianoa. Hyvin vennymäistä! IPadit ovat myös tulleet taloon ja niiltä voi lukea kirjailijan elämänvaiheista. Näyttelyssä esitetään myös lyhyitä dokumenttielokuvia, joita Ahon lapset Heikki ja Björn (Nisse) Aho ovat tehneet.
Tuusulan taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulaan 1897. Kuvassa näkyvät Aino Sibelius (Järnefelt), Saimi Sibelius (Swan), Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Jean Sibelius. Minä olen viime aikoina lukenut paljon Swanin sisarusten kirjeenvaihtoa ja tämä kaikki on niin kiehtovaa!
Kuvassa on Juhani Ahon ensimmäisen novellin Siihen aikaan kun isä lampun osti käsikirjoitusluonnos. Päivän päätteeksi luin novellin, kun löysin kirjahyllystäni Juhani Ahon Kootut teokset, kymmenen osaa. Minulla on siis Juhani Ahon koko tuotanto ja tajusin sen vasta eilen Aholassa ollessani. Kanadan tätini kertoi myös, että olemme Juhani Aholle sukua!
Ihana päivä kaiken kaikkiaan ja Tuusulan Rantatiessä on jotain, joka vetää minua puoleensa. Paljastan vielä, että mieheni vei minut seurusteluaikoinamme ensimmäisen kerran Rantatielle. Olin silloin niin nuori....mutta nyt lukemaan Anni Swanin ja Otto Mannisen välistä kirjeenvaihtoa heidän seurusteluajaltaan!
Minullakin on Juhani Ahon Kootut teokset ja vielä aika kauniissa sidosasussa. Ja olen ne myös lukenut.
VastaaPoista(Se meili?)
♥
On jotenkin hassua, että en muistanut kirjoja! Niissä on sininen selkämys. Olen kirjastosta lainannut tai ostanut omakseni Ahon joitain erillisiä teoksia. Olen niin iloinen tästä omasta hyllylöydöstäni ja niitä voin lukea ihan milloin vain! :)
PoistaMinäkin haluan ehtiä Tuusulaan tänä kesänä! Etenkin tuo Ahola kiinnostaa :).
VastaaPoistaSanna toivottavasti pääset Tuusulaan! Se on näkemisen arvoinen ja juuri kesäaikaan. Yhdessä päivässä ei ehdi välttämättä kaikkia kohteita eli varaa hyvin aikaa. :)
PoistaTuo Tuusulan Rantatie on mielenkiintoinen tutustumiskohde ja miten kaunista siellä onkaan:)
VastaaPoistaHanne, kaunis se on! Onneksi paikka on niin lähelläkin minua, että siellä voi välillä käydä. Olen ihmetellyt tänään, kuinka polkuni on aina osunut sinne erilaisissa elämänvaiheissa...
PoistaMinä juuri vähän aikaa sitten ilmoitin miehelle, että haluan käydä loman aikana Aholassa. Äitini on tulossa ensi viikonlopulla ja hänkin on kiinnostunut Ahosta, joten yritetään saada retki onnistumaan niin, että hänkin pääsisi mukaan. Itse luen juuri hyllystä muuttomyllerryksessä löytämmäni Hajamietteitä kapinaviikolta.
VastaaPoistaJaana, toivottavasti suunnitelmanne toteutuu ja pääsette Rantatie-retkelle! Erkkolassa on myös se Wendelinin hieno näyttely. :)
PoistaTuusulan rantatielle pitää tosiaan päästä uudestaan ja uudestaan – varsinkin kun itse en ole vielä esim. tuossa Lotta-museossa käynyt ollenkaan (sen sijaan kävin tällä viikolla Lappajärven museossa, jossa oli muun muassa lottaesineistöä). Ihanaan paikkaan miehesi osasi sinut viedä :)
VastaaPoistaMaria, niinpä! :)
PoistaKuten olemme joskus jutelleet, rakastan Tuusulan rantatietä. Mukava kuulla etenkin Aholasta. Muutama vuosi sitten sen näyttely oli pieni ja olin käynnin jälkeen hieman pettynyt, nyt sinne pitää päästä uudelleen! Lottamuseo ssa
VastaaPoistaIpad takkuaa... En siis ole vielä käynyt Lottamuseossa. Paikka kiinnostaa.
PoistaMukavaa henäkuun jatkoa!
Katja, Aholan näyttely on nytkin pieni! Kaipasin vähän niitä Ahon kirjojen esillä oloa, joita ei enää ollut.
PoistaSäikähdin niitä lottia siellä ikkunoissa vaikka olin juuri lukenut että siellä oli sellaiset.:D
VastaaPoista"Niina"
Kävin viikkoa aiemmin samoissa maisemissa, tosin rippijuhlissa enkä ehtinyt tutustua kulttuurikohteisiin kirkkoa lukuunottamatta. Ehkä joskus paremmalla ajalla sitten!
VastaaPoistaJärvenpäässä melkein koko ikänsä asuneeksi on aina vähän noloa myöntää, etten ole käynyt yhdessäkään Rantatien kulttuurikohteessa:D Mutta onhan tässä vielä elämä aikaa...
VastaaPoista