Anneli Kanto & Terhi Rannela: Kapinallinen (Kuparisaari 3)

Kuparisaari-trilogian kolmas osa Kapinallinen (Karisto, 2013) tipahti tällä viikolla postilaatikkoon ja se oli iloinen yllätys minulle, sillä en ollut pyytänyt arvostelukappaletta. Olen lukenut fantasiasarjan kaksi aikaisempaa osaa Tähystäjäneidon (2011) ja Korkea puolison (2012). Sitä ennen seurasin kirjailijoiden Kannon ja Rannelan kimppakirjoittamisen alkuvaiheita sarjan synnyttämisessä Terhi Rannelan blogista.

Kapinallinen jatkaa siitä, mihin Korkea puoliso jäi. Veljensä Samuilin tappanut Radko hallitsee diktaattorin ottein Khalkosta korkea puoliso Snezana rinnallaan. Entisen hallitsijan puoliso Amaya elää piilossa rakastettunsa Miroslavin ja Darina-tyttärensä kanssa köyhässä kalastajakylässä. Kaikki luulevat, että Amaya on kuollut, tultuaan melkein elävänä poltetuksi roviolla. Amayan uudistukset Khalkoksessa on poljettu maanrakoon, ja saari on taantunut entisestään. Khalkkidit, nykyiset radkidit elävät hirmuvallan alla ja pelon ikeessä. Kansa on kuitenkin salaa tyytymätön ja joukko kapinallisia miettii vastaiskua. Amayan ja Miroslavin on tehtävä päätöksiä tulevaisuudestaan ja vallankumouksen johtamisesta.

Jännitystä, juonittelua ja dramaattisia juonenkäänteitä ei puutu tästä trilogian viimeisestäkään osasta. Pidin erityisesti siitä, miten osuvasti ja kouriintuntuvasti Kapinallisessa kuvataan autoritaarista, julmaa vallankäyttöä ja ihmisten oman itsemäärämisoikeuden puuttumista. Väkivallalla ja pakkokeinoilla tukahdutetaan toisinajattelijat, melkein. Vallan raadollisuus näkyy myös siinä, ettei kukaan ole täysin "puhdas pulmunen". Yhteisen edun laittaminen oman edun edelle ja vallasta luopumisessa on omat haasteensa.

Korkea puoliso Snezanasta, Amayan sisaresta on tehty vallan kamala hahmo ja silti hän voisi olla uskottavasti todellinen henkilö. Kirjaa lukiessa mietin, luenko menneestä historian diktatuurista vai nykyisestä todellisuudesta jossakin päin maailmaa. Snezanan luomasta Pienestä oranssista kirjasta tulee väkisinkin mielleyhtymä Mao Tse-tungin Pieneen punaiseen kirjaan, jota tosin en ole lukenut. Se on kuulemma maailman laajalevikkeisin kirja Raamatun jälkeen.

Kapinallinen on hyvä ja onnistunut päätös trilogialle. Kuparisaari-sarja on suunnattu yläkoululaisille, mutta kirjojen parissa viihtyvät varmasti vanhemmatkin lukijat. Minä ainakin viihdyin!

"Kansalainen!
Ole Suurelle Isälle alamainen!
Jos luottamus ratkee
niin kaulasi katkee
tai kaivoksessa hakkaat
vierellä sukulaiset rakkaat.
Myös panettelu ilmi anna
ja naapurista tieto kanna.
Lue kirjaa oranssia
ja on elämäsi tanssia!" (Ote Pienestä oranssista kirjasta s. 158)