maanantai 14. tammikuuta 2013

Kirjoituskutsu suomalaisten tyttökirjojen lukukokemuksista


Carl von Bergen: Geheime Korrespondenz 

Suomalaisia tyttökirjoja on luettu sukupolvesta toiseen monien vuosikymmenten ajan. Suomalainen tyttökirjallisuus syntyi varsinaisesti Anni Swanin ja Mary Marckin tyttökirjaperinteestä. Heitä ovat seuranneet mm. Helga Nuorpuu, Aili Konttinen, Rauha S. Virtanen, Rebekka Räsänen, Merja Otava, Anni Polva, Tuija Lehtinen.

Kerään aineistoa suomalaisten tyttökirjojen lukukokemuksista ja niiden merkityksistä lukijoiden elämässä. Aineistoa tullaan käyttämään tietokirjassa, jota olen kirjoittamassa. Aineistoa käytetään myös väitöskirjatutkimuksessani, jonka aiheena on suomalainen tyttökirjallisuus.
Pyydän sinua kirjoittamaan lukukokemuksistasi vapaamuotoisesti ja pohdiskelemaan erityisesti seuraavien kysymysten pohjalta.
·         Mikä suomalainen tyttökirja on mielikirjasi? Mitä kirja on merkinnyt sinulle?
·         Minkä ikäisenä luit kirjan ja oletko lukenut sitä useammin kuin kerran? Onko lukukokemus ollut erilainen eri-ikäisenä?
·         Oletko samaistunut johonkin kirjan tyttöhahmoon? Mikä merkitys tyttöhahmolla on ollut elämässäsi?
Voit kirjoittaa tekstin käsin tai koneella. Lähetä kirjoituksesi 28.2.2013 mennessä sähköpostiini sara.kokkonen@utu.fi tai osoitteeseen Sara Kokkonen c/o Katja Jalkanen Avain, BTJ, Finland, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki. Voit kirjoittaa tekstisi omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Liitä mukaan tieto iästäsi ja sukupuolestasi. Tekstisi saatetaan julkaista kokonaisuudessaan tai otteita siitä. Lyhytkin kirjoitus on tärkeä!
Kaikkien kirjoittaneiden kesken arvotaan tyttökirjapalkintoja. Jos osallistut arvontaan, niin liitä yhteystietosi kirjoituksesi mukaan.
Sara Kokkonen
Turun yliopiston kasvatustieteen jatko-opiskelija

p.s. Kirjoituskutsua saa jakaa ja levittää! Kertokaa siitä isoäidille, isoisälle, äidille, tyttärelle, ystävälle...

lauantai 12. tammikuuta 2013

Enid Blyton: Seikkailujen joki


Enid Blytonin jännittävät kirjasarjat olivat ahmimisikäiselle minälleni suurta herkkua lapsuudessani, puhumattakaan niistä herkullisista ruuista! Seikkailu-sarjasta pidin kovasti ja olen pitkään halunut lukea yhden seikkailukirjan uudestaan. Viisikkoja innostuin pari vuotta sitten lukemaan uudelleen, mutta ne olivat liian koukuttavia, joten tein siitä addiktiosta lopun!

Seikkailu-sarja sisältää kahdeksan osaa ja viimeisin niistä Seikkailujen joki (WSOY, suom. Riitta Wejberg, 1979) ilmestyi 1955. Kirjailija kirjoitti kirjan vain viidessä päivässä! Kirjan juoni ei ole ihan Blytonin parhaimmasta päästä, mutta tarina tempaisi kuitenkin niin hyvin mukaansa etten sitä malttanut lopettaakaan.

Seikkailu-kirjoissa seikkailevat aina kaksi sisarusparia Anne ja Jack sekä Dinah ja Filip. Mukana arvoitusten ratkaisemisessa on myös Jackin puhuva papukaija Kiki. Kiki matkii ihmisten puhetta ja laukoo huvittavia huomautuksia. Tässä seikkailussa lapsille suureksi avuksi vaaratilanteissa on juuri Kikin taito matkia poliisipillin vihellystä!

Lapset ovat sairastaneet vakavaa influenssaa ja lääkärin määräyksestä he lähtevät koulunkäynnin sijasta toipumislomalle perheensä kanssa. Perheen päällä, Bill Cunninghamilla on taas huippusalainen hallituksen tehtävä suoritettavanaan, ja heidän matkansa suuntautuu Syyrian lähelle. Billin on pidettävä silmällä vaarallista miestä nimeltä Raya Uma ja otettava selvää tämän hämäristä puuhista. Koko perhe matkustaa jokialuksella pitkin seikkailujen jokea. Jännittäviä hetkiä sisältävä matka huipentuu maanalaisen temppelin löytämiseen, unohtamatta aarteita ja käärmeitä! Neuvokkaat lapset lopulta ratkaisevat arvoituksen ja pelastavat samalla perheensäkin.

Blyton osaa taitavasti loihtia salaperäisen ja jännittävän miljöön tarinansa ympärille. Oman tunnelmansa kirjoihin luo Stuart Tresilian kuvitukset ja värikkäät kansikuvat, jotka ovat alkuperäisiä. Kirjailija sai aikanaan kritiikkiä stereotyyppisestä maailmankuvastaan ja aikuisena lukiessa siihen tulee kiinnittäneeksi huomiota. Tässä kirjassa on hellyyttävä ja kovia kokenut orpo Oola-poika, joka seuraa salaa lapsia jokialukselle. Oola saa kyllä töitä alukselta ja on palvelijan, ei sentään lapsiorjan asemassa. Arvoitukseksi lopulta jää, miten hänelle käy, kun Cunninghamin perhe palaa takaisin kotimaahansa. Stereotypioista taas kertoo sekin, että paikallista väestöä kuvataan alkeelliseksi ja jopa haisevaksi!

Eniten minua hämmästytti poikien Filipin ja Jackin dominoivat hahmot tarinassa. Tytöt, Anne ja Dinah taas ovat enemmän sivurooleissa. Pojat ovat toiminnallisia ja tekevät kaikki päätökset. Ilmeisesti näin on muissakin Seikkailu-kirjoissa, vai tietääkö joku toisin? Viisikoissa olen niin tottunut poikatyttöhahmo Pauliin, joka on sarjan keskeisin henkilö. Seikkailu-kirjoja aion varmasti joskus lukea lisää, ovat ne sen verran viihdyttäviä ja tunnustan - koukuttaviakin! Suosittelen myös tutustumaan Enid Blytonin suomennettuun elämäkertaan, jossa kerrotaan kirjailijan hurjista kirjoittamisprosesseista!

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Anna-Lisa Lundkvist: Tyttö sateessa


Tyttö sateessa (WSOY, 1958) lumosi minut viehättävällä kansikuvallaan, sillä haaveilen tuollaisesta takista! Nimensä mukaisesti kirja kertoo saksalaisesta Joy-tytöstä, joka saapuu sateessa äitinsä sukulaisten luokse Ruotsiin. Joy on kärsinyt natsi-Saksan sodan kauhuista ja painajaiset vaivaavat häntä edelleen öisin. Joyn äiti, Ann-Mari Thauler on kuuluisa filmitähti, jota syytetään vakoilusta kotimaassaan. Tytär palvoo ja ikävöi äitiään, josta hän on huolehtinut pienestä saakka.

Wingbergin varakas perhe ottaa tytön avosylin vastaan, mutta uuden tulokkaan sopeutuminen perheeseen ei käy helposti. Joy on nuori kapinallinen, joka kulkee mieluummin omia teitään. Hän on sulkeutunut eikä päästä ketään lähelleen. Joy ystävystyy perheen pojan Knutin kanssa ja heidän välillään hiukan kipinöikin. Joy ei ole vielä valmis käymään koulua, mutta saa yksityisopetusta äitinsä serkulta, yhteiskoulun rehtori Frejlingiltä. Joy osaa laulaa ja niinpä koulun komistus Dag värvää hänet bändiinsä. Tahattomasti Joy sekaantuu Dagin lunttaamistapaukseen.

Tyttö sateessa kuvaa hyvin realistisesti ja aidosti nuorten maailmaa. Levottomuutta, kiihkeyttä, ailahtelevaa mielialaa, isompien kysymysten pohdiskelua, kasvukipuja ja kypsymistä. Joy kasvaa tapahtumien mukana ja tiedostaa vaikean tytär-äiti-suhteensa. Otetaanpa tässä 50-luvun tyttökirjassa puheeksi myös seksi, ja tytön ja pojan välisessä suhteessa! Joy riitelee Dagin kanssa, koska ei hyväksy tämän vaatimuksia tyttöystävälleen.

"Kun kaikki oli kurjimmillaan siellä meillä, näin aika monen samanikäisen toverini tekevän mitä tahansa hyötyäkseen jollakin tavoin. Ja näin miten he katuivat ja pelkäsivät jälkeenpäin. Silloin tajusin, että ihmisiä on nähtävästi kahta lajia: ylpeät ja varmat, jotka vain ottavat vastaan, ja arat ja heikot jotka joutuvat antamaan. Sodassa ovat voitetut heikompana puolena. Rakkaudessa tytöt." (168)

Tyttö sateessa oli oikein virkistävä ja paikoitellen yhteiskuntakriittinen tyttökirja lukukokemuksena. Se on osa Vihreä kirjasto-haastettani, jonka lanseerasin syksyllä. Suosittelen, jos saatte kirjan käsiinne! On vain niin harmillista, kun kirjojen kansikuvittajista ei löydy mitään tietoja...

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Blogistanian Finlandia 2012 ehdokkaani

Osallistun Sallan lukupäiväkirjan emännöimään Blogistanian Finlandia-kisaan! Kilpailussa bloggaajat äänestävät Suomessa vuonna 2012 ilmestynyttä kotimaisen kaunokirjallisuuden parhaimmistoa. Vaikka en ole lukenut kovinkaan paljon kotimaista aikuisten kaunokirjallisuutta, niin kaksi suosikkikirjaani viime vuodelta asetan ehdolle:

1. Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat (3p.)

Kun kyyhkyset katosivat-romaanista kirjoitin juuri äskettäin blogiini ja siinä jutussa on varsin riittävät perustelut, miksi se on mielestäni paras!

2. Kaari Utrio: Sunneva (2p.)

Historiallisten romaanien ja vahvojen naiskirjailijoiden linjalla jatketaan. Uudistettu Sunneva poikkeaa tyyliltään täysin edellämainitusta. Molemmilla naisilla on kuitenkin vaikuttava tarinankertomisen lahja ja historiallinen asiantuntemus. Sunneva on nostalginenkin romaani, koska sankaritar viehätti minua jo lapsuudessani. Kaari Utrio on ollut esikuvani sieltä saakka!

p.s. Tein oman blogihistoriani ennätyksen, kun vuorokauden sisään kirjoitin kolme blogi-juttua, joka ei ole ihan minun tapaistani!

tiistai 1. tammikuuta 2013

Katsaus vuoteeni 2012 ja paljastus tulevasta!



Mitä tapahtuikaan vuonna 2012? Blogielämäni ja muunkin elämäni kannalta vuosi oli hyvin antoisa ja tapahtumarikas. Vuoteni alkoi jo vuodenvaihteessa, jolloin ilmestyi kirjallisuuslehti Lumooja ja haastatteluni kyseisessä lehdessä. Myöhemmin minua haastatteli myös Vantaan Lauri sekä blogikollega. Olen kertonut haastatteluissa kirjabloggaamisesta ja intohimoisesta tyttökirjaharrastuksestani, verkkokirjakaupastani ja tiestäni tyttökirjatutkijaksi väitöskirjan tekemiseen. Ja kaikki nämä polut lähtivät liikkeelle yli neljä vuotta sitten perustamastani kirjablogista!

Vuonna 2012 osallistuin maalis- ja huhtikuussa Lastenkirjainstituutin järjestämään Kirjakori 2011 seminaariin, jossa olin puhumassa tyttökirjoista sekä viime vuonna ilmestyneistä nuortenkirjoista. Marraskuussa pidin posteriesityksen Kasvatustieteen päivillä tyttökirjatutkimuksestani. Blogissani on kuluneen vuoden aikana keskusteltu runsaasti tyttökirjoista. Vuoden 2012 kohokohtia olivat kyselyni tyttökirjojen terapeuttisuudesta, ruotsalaisen tyttökirjasuosikin sekä kaikkien aikojen tyttökirjaklassikon äänestäminen. Linkitän niitä vielä myöhemmin Tyttökirjoista blogattua-välilehdelle.

Varsinaiseksi kohokohdaksi blogivuodessani 2012 nousi tietenkin ensimmäisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden Kuopus-kisan järjestäminen ja sen emännöinti. Myöhemmin pääsin haastattelemaan parhaaksi nuortenkirjaksi valitun Käärmeenlumoojan kirjoittajaa Annukka Salamaa.

Lukemiseni kannalta vuotta 2012 voisi kutsua oikeaksi nuortenkirjavuodeksi! Kokosin lukemiani kirjoja yhteen ja erotin klassiset tyttökirjat sekä nuortenkirjat toisistaan. Kaikki lukemani tyttökirjat eivät ole tässä listattuna vaan siihen voi lisätä ainakin puolet lisää. Kaikesta en ehdi kirjoittamaan ja kirjoitan niistä toisaalla, tutkimustyössäni. Yksi kohokohdistani kesällä oli 24h:n tyttökirjojen lukumaraton!

Lukemani ja blogatut klassiset tyttökirjat

1. Lucy Maud Montgomery: Vanhan kartanon Pat (2009)
2. Maja Jäderin-Hagfors: Anneli yllättää (1947)
3. Raili Autiala: Viimeinen lukukausi (1938)
4-5. Lucy Maud Montgomery: Jane Victoria ja Jane Victoria tulee kotiin (1993)
6. Helvi Karahka: Tiina ja hänen toverinsa (1953)
7. Salme Sadeniemi: Pension Grunérin tytöt (1950)
8. Mary Marck: Luokan merkkihenkilöitä (1930)
9. Soile Kaukovalta: Teinitytön ikkuna (1953)
10. Aili Konttinen: Koulun reiluin luokka (1940)
11. Carolyn Keene: Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
12. Tuomi Elmgren-Heinonen: Lottatyttö komennuksella (1940)
13. Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja (Rauniolinna) (2002/1949)
14. Kerttu Vuorinen: Pitsitaivas (1952)
15. Kristiina Konno: Kaisa harjoittelee (1952)

Lukemani ja blogatut nuortenkirjat

1. Terhi Rannela: Scarlettin puvussa (2011)
2. Katariina Leino: Sirkusprinsessa (2011)
3. Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate (2011)
4. Maria Autio: Ajatustenlukija (2011)
5-6. Salla Simukka: Jäljellä ja Toisaalla (2012)
7-9. Maria Gripe: Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) sekä Varjojen lapset (1990)
10. Kate Thompson: Yön eläjä (2010)
11. Delphin de Vigan: No ja minä (2012)
12. Kirsti Kuronen: Omenapuu laulaa (2012)
13. Annukka Salama: Käärmeenlumooja (2012)
14. Elina Rouhiainen: Kesytön (2012)
15. Siiri Enoranta: Painajaisten lintukoto (2012)
16. Terhi Rannela: Taivaan tuuliin (2012)
17. Anneli Kanto & Terhi Rannela: Korkea puoliso (2012)
18. Anni Swan: Ollin oppivuodet (1919)
19. Nina Petander: Pläts! (2009)
20. Seita Vuorela: Karikko (2012)
21. Venla Saalo: Kirkkaalla liekillä (2012)
22. Jay Asher & Carolyn Mackler: Sinä ja minä sitten joskus (2012)
23. Mila Teräs: Perhosen varjo (2012)
24. Nemo Rossi: Rooman sudet (2012)
25. Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa (2012)
26. Mimmu Tihinen: Sokerista, kukkasista (2006)

Tämä vuosi 2013 tulee olemaan hieman erilainen elämässäni... Olen tehnyt kustannussopimuksen tietokirjasta ja aiheena on tietenkin suomalaiset tyttökirjat. Tulen esittämään täällä blogissani pian aineistonkeruupyynnön, jonka toivon leviävän mahdollisimman kauas ja pitkälle! Siinä tarvitsen teidän apuanne rakkaat blogini lukijat ja kollegat! Toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja kirjallista Uutta Vuotta 2013!