Tänä vuonna on ilmestynyt ilahduttavasti vanhoista tyttökirjoista uusintapainoksia. Alkuvuonna Otava julkaisi uudet painokset kotimaisen Mary Marckin (oik. Kersti Bergroth) valloittavista koululaisromaaneista Eevan luokka ja Vähän enemmän Eevasta. Niiden ensipainoksista on lähes 100 vuotta! Kirjat ilmestyivät tutuilla Martta Wendelinin kansikuvilla. Toivottavasti nämä hauskat vanhanajan koululaiselämää kuvaavat tyttöromaanit kiehtoisivat myös uusia lukijasukupolvia.
Äskettäin WSOY julkaisi L.M. Montgomeryn Pienestä runotytöstä uuden pokkaripainoksen. Tummatukkaisen tyttöhahmon sijasta kansikuva on nyt hempeillä kukkasilla kuvitettu. Pienen runotytön suomennos on I.K. Inhan käsialaa, vaikkakin kyseessä on Inhan uudistettu suomennos 1960-luvulta, jolloin herra ei enää ollut elossakaan. Inhan ansiota on kuitenkin Pienen runotytön ilmestyminen Suomessa, sillä hän ehdotti kirjan kääntämistä WSOY:lle. Tutkija Vappu Kannas on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin kirjan käännöshistoriasta. Pieni runotyttökin on kohta 100-vuotias!
Varhaisia meillä käännettyjä tyttökirjoja onkin saatettu suomentaa suoraan ruotsinkielisistä teoksista eikä alkuperäisteoksista. Tutkija Laura Leden on käsitellyt aihetta pro gradu-työssään. Tuttuun tapaani esitän taas kysymyksiä: Mistä tyttökirjasta teidän mielestänne pitäisi ilmestyä uusi painos? Lempikirjastanneko, kenties? Tai mistä käännetystä tyttökirjasta pitäisi ilmestyä uusi suomennos? Minä kallistun Annan nuoruusvuosiin, koska kirja on ehdottomasti tyttökirjaklassikkojen aatelia ja uusi suomennos olisi paikallaan.
I'm back! Kirjoittelen taas täällä rakkaalla vanhalla blogisivullani tyttökirjoista kuin muustakin kirjallisuudesta, kuulumisista tutkijataipaleellani sekä mahdollisista innoittavista matkoista ja tapahtumista. Toivottavasti löydätte tienne tänne uudestaan!
VastaaPoistaLaura Ingalls Wilderin kirjoista kaipaisin uusia painoksia, koska kirjahyllystäni puuttuu niistä osa. :-)
Olen samaa mieltä. Pieni talo preerialla-sarjasta on otettu uusia painoksia 2000-luvulla alkupään kirjoista, mutta esimerkiksi Onnen kultaiset vuodet tai Pieni kaupunki preerialla kirjoista on otettu viimeksi uusi painos 70-80-luvuilla.
PoistaAnnan nuoruusvuodet kelpaisi kyllä minullekin, on ihan ykköslaatua tyttökirjoissa.
VastaaPoistaMarcin kirjoja luen vieläkin usein alakulotunnelmissa ja aina ovat auttaneet mielenkohennuksessa. Joku tutuista ehdotti lääkityksen tarkistusta kun kerroin, mutta jokin siinä koululaishuumorissa ja Bergrothin tavassa kirjoittaa kiehtoo.
Näin on Sirpa, tyttökirjat piristävät ehdottomasti! Itse luin kesällä sairastaessani hauskoja Lotta-kirjoja, nimenomaan mielenkohottamiseksi. :)
PoistaKiva, että olet 'back'! No, minulla on Annat kahteen kertaan eli mun omat vanhat ja sitten Merille ostetut. Hän ei niistä innostunut, vaan Dahlin kirjat ja Potterit veivät häntä. Ihastuin kyllä Dahlin Matildaan itsekin.
VastaaPoistaMietin joskus, että se voisi olla Salainen puutarha, mutta siitähän ilmestyi se kuvitettu teos jokin aika sitten. Missasin sen...nyyyh. Onneksi on oma vanha tallella.
Kiva olla takaisin Leena! :) Annat kyllä kaipaisivat uutta suomennosta! Salaisesta puutarhasta on ilmestynyt uusia suomennoksia 2000-luvulla. Jospa jonain päivänä saisit sen kuvitetunkin...
VastaaPoistaOi, toi Runotyttö on ostettava ihan noiden ihanien kukkakansien takia, vaikka hyllystäni löytyy yhteisnide kaikista kolmesta.
VastaaPoistaIhanaa, kun olet tullut takaisin! Tervetuloa! :)
Minäkin haluan tuon kukkaisen pokkaripainoksen omakseni ja jos vaikka kirjamessuilta sen bongaisin! :)
VastaaPoistaPieni talo preerialla-sarjasta kaipaisin minäkin uusintapainoksia.
VastaaPoistaJäimme seurailemaan blogiasi :)
Tiia
Tervetuloa Tiia&Tommi blogini seuraajiksi! :)
Poista