Montgomeryn päiväkirja: The Complete Journals of L.M. Montgomery. The PEI Years, 1889–1900.

L.M. Montgomeryn päiväkirjoista on ilmestynyt  lyhennetty viisiosainen  kokoelma The Selected Journals of L.M. Montgomery vuosina 1985-2004 Mary Rubion & Elizabeth Waterstonin toimittamina. Päiväkirjat kattavat Mongomeryn elämästä vuodet 1889-1942. Samat tekijät Rubio ja Waterston ovat toimittaneet nyt Montgomeryn päiväkirjoista kaksi osaa täysin lyhentämättöminä versioina, kuten kirjailija itsekin halusi ne julkaistavan. Vuosi sitten sain syntymäpäivälahjaksi ensimmäisen täydellisen osan: The Complete Journals of L.M. Montgomery. The PEI Years, 1889–1900. (Oxford University Press, 2012). Viime vuonna 2013 ilmestyi myös toinen päiväkirjan lyhentämätön osa: The Complete Journals of L.M. Montgomery. The PEI Years, 1901–1911, joka on minulta vielä hankkimatta.

Lucy Maud Montgomery alkoi kirjoittaa salaista päiväkirjaansa 14-vuotiaana. Ensimmäinen kokonaan toimitettu päiväkirja käsittää Montgomeryn käsinkirjoitetuista päiväkirjoista lähes kaksi osaa. Ensimmäinen merkintä alkaa 21.9.1889 ja viimeinen merkintä päättyy 22.12.1900 Montgomeryn ollessa 26-vuotias. Päiväkirja sisältää merkintöjen lisäksi myös Montgomeryn omia valokuvia (250 kpl), postikortteja ja sanomalehtikirjoituksia aseteltuina niin kuin ne ovat alkuperäisessä päiväkirjassakin. Vapun blogista voi katsoa valokuvia alkuperäisistä päiväkirjoista, joita säilytetään Guelphin yliopiston arkistossa.

Joulunpyhät olivat minulle vihdoin otollinen aika Montgomeryn päiväkirjan lukemiseen. Kirjoitan nyt ylös muistiinpanoja ja ajatuksiani, joita minulla on herännyt tähän mennessä, kun olen lukenut sivulle 109 ja reilut kaksi vuotta L.M. Montgomeryn elämästä teininä. Päiväkirjaa on jäljellä siis kahdeksan vuotta ja yli 300 sivua!

Päiväkirjan alkaessa Maud asuu Cavendishin kylässä Prinssi Edwardin saarella (PEI) Kanadassa. Hän on aina asunut äidinpuoleisten isovanhempiensa Macneillien luona. Maudin äiti on kuollut ja isä asuu Prince Albertissa (PA) Saskatchewanissa, missä hän on avioitunut uudestaan. Maudilla on äitipuoli ja kaksivuotias sisarpuoli Kate, joita hän ei ole koskaan tavannut. Hän ei kerro paljonkaan isovanhemmistaan vain sen, että he ovat vastahakoisia tytön ulosmenemisille ja hänen ystäviensä kutsumisesta kylään. Maud kertoo paljon ystävistään ja koulutovereistaan, joiden kanssa hän viettää aikaansa ja sosiaalinen elämä on vilkasta. Hänen hyviä ystäviään ovat Mollie, Pensie ja Nate. Maud harrastaa musiikkia ja lausuntaa sekä esiintyy myös yleisölle. Naten kanssa Maud keskustelee paljon kirjoista. He kumpikin rakastavat lukemista. Natelta tyttö saa myös ensimmäisen rakkauskirjeensä. Koulussa tuleva kirjailija tietenkin pitää eniten ainekirjoituksesta, mutta laskuoppi ei ole hänen mieliaineitaan.

Suurin muutos Montgomeryn elämässä tapahtuu, kun hän muuttaa isänsä Hugh Montgomeryn ja tämän uuden vaimon Mary Ann Montgomeryn luokse PA:han. Hän on onnellinen, että saa olla isänsä kanssa ja odottaa äitipuolensa tapaamista. Elokuussa 1890 15-vuotias Maud matkustaa isoisä Montgomeryn kanssa pitkän matkan 3000 mailia isänsä luokse. Maudin isän isä Donald Montgomery toimii senaattorina Ottawassa. Isoisä Montgomery on läheisempi Maudille, kuin isoisä Macneill, jonka luona tyttö on aina asunut. "Allthough I've lived all my life with for Grandfather Macneill I haven't anything like the affection for him that I have for Grandpa Montgomery. I love him. He is always so good and kind and gentle to me." (s. 36) Kun Maud palaa vuoden jälkeen takaisin PEI:hin, hän ei kerro mitään kasvatti-isovanhempiensa jälleennäkemisestä tai omista tunteistaan. Isoäitiään hän ei ole vielä tähän asti lukiessani kuvaillut oikeastaan mitenkään.

Äitipuoli osoittautuu pettymykseksi Maudille ja tyttö huomaa jo parin päivän jälkeen uudessa kodissaan etteivät he tule toimeen. "She seems to have a dreadful disposition - sulky, jealous, underhanded and mean. I know I am not going to to be happy here. I have been as nice as respectful to her as I could be but I find myself disliking and fearing her, and that is not a pleasant prospect." (43) Isäänsä Maud rakastaa ja ihailee ja hän ei voi sietää, miten Mrs. Montgomery kohtelee aviomiestään. Maud tuntee itsensä myös yksinäiseksi ja koti-ikävä vaivaa. Syyskuun alussa hän aloittaa High Schoolin. Hän haluaa suorittaa opettajan tutkinnon. Koulussa Maud viihtyy ja saa uusia tovereita. Erityisesti Willie Pitchardista tulee Maudille läheinen ystävä ja tämän sisaresta Laurasta. Willie ihastuu Maudiin, mutta tytön tunteet ovat enemmänkin toverillisia. Mr. Mustard on Maudin opettaja, joka alkaa useasti vierailemaan nyt 16-vuotiaan täyttäneen Maudin luona varsinkin silloin kuin tytön vanhemmat ovat poissa. Maud pitää vierailuja epämiellyttävinä ja varsinkin kun hän aavistaa Mustardin ihastuneen häneen. Maudin mukaan koko kaupunki puhuu siitä. Minkähän ikäinen tämä opettaja mahtaa olla?

PA:ssa ollessaan Montgomeryn ensimmäinen runo julkaistaan PEI:n Charlottetownin  Patriot-lehdessä joulukuussa 1890. Se on Maudin elämän upein päivä ja isä on tästä mielissään. Montgomeryn kirjoittama artikkeli taas julkaistaan PA:n The Times-lehdessä samana vuonna. Helmikuussa 1891 Maud saa velipuolen Davidin. Maud joutuu lopettamaan koulun maaliskuussa, koska hän hoitaa uusperheensä kotitöitä ja vauvaa. Hän on hyvin pettynyt ja turhautunut tilanteeseen, koska hän olisi halunnut kouluttaa itsensä. I came out here in the hope of getting to a good school and this is the result. I do not say a word, because it would make father feel so bad. (s. 64) The truth of the matter is I've been vorkingl like a slave for the past eight months and I've just gone beyond my strength. I've had to do all the work this house, expect the washing, and help the baby, besides, while Mrs. Montgomery parades the streets or visit her relatives. (s. 82-83)

Maud ikävöi vuoden poissaolonsa aikana kotisaartaan, sen merta ja rantaa. PEI:hin hän matkustaa lopulta takaisin elokuussa 1891. Päiväkirjassa ei kerrota, oliko Maudin tarkoitus asua isänsä luona pysyvästi vai vain väliaikaisesti. Ja jos asuminen olikin väliaikaista, niin se loppui lyhyeen. Maudille jäähyväisten jättäminen on surullista, mutta vanhojen ystävien ja sukulaisten jälleentapaaminen on ratkiriemukasta kotona Cavendishissä. Päiväkirjan ihaninta antia on Montgomeryn käyttämä kieli ja hänen myöhemmin julkaistuista kirjoistaan tutut maisemat ja tunnelmat, joita hän maalaa lukijansa eteen jo näin varhain teini-ikäisenä tyttönä. Tyttären ja isän suhteesta voi aistia jotain samaa, mitä hän on kuvannut Jane-kirjoissa. Rakastavaisten polusta Montgomery kirjoittaa jo tässä ensimmäisessä päiväkirjassaan. "The school woods are lovely now and I explored the old brook all over. Then I went away up to the Trouting Pool and through Lover's Lane. The maples and birches that met overhead were pale yellow and green and the field beyond was encircled by little, fairy-like yellow birches. Somehow, all these things appeal to me more keenly this autumn than they ever did before." (s. 103)

Pidän vähän aikaa taukoa Montgomeryn päiväkirjan lukemisesta, mutta palaan siihen pian takaisin. Maria on kirjoittanut myös blogissaan päiväkirjasta. Kaipa tämän voin jo teille paljastaa, että olen matkustamassa ensi kesänä tuonne Mongomeryn kultaiselle vehreälle saarelle. Ja jotain muutakin jännittävää on tapahtumassa tänä vuonna...olkaa kuulolla!

Kuva Wikipediasta. Maud 10-vuotiaana, jolloin hän kirjoitti jo päiväkirjaa, mutta tuhosi sen, koska piti sitä tylsänä.

p.s. Maud viittaa päiväkirjassaan Pansy-kirjaan. "Salapoliisityöni" jälkeen kyseessä on kirjailija Isabella Aldenin käyttämä nimimerkki Pansy. Mutta missä hänen tuotannossaan esiinty Pansy-niminen tyttösankaritar?