Kaarlo Nuorvala: Myrskytuuli (ja arvonnan voittaja)

Tyttökirjojen kirjoittajat mielletään yleensä naisiksi. Joissain tiukoissa tyttökirjallisuuden määritelmissä kriteerinä esitetään, että tyttökirjalla tarkoitetaan naisten kirjoittamaa tytöille suunnattua kirjallisuutta. Vaikka suurimmaksi osaksi tyttökirjat ovat naisten kirjoittamia, niin poikkeuksia toki on ollut ja on edelleen. Itse en vetäisi näin tiukkaa rajaa tyttökirjallisuuden määrittelyyn. Sitä en osaa arvioida, miten se olisi vaikuttanut tykkäämäni Susy-tyttösarjan lukemiseen lapsena, jos olisin tiennyt, että kirjoittaja onkin mies. Nuorta lukijaahan oli johdettu harhaan Gretha Stevns nimellä. Tämä paljastui joku aika sitten, kun Lumiomenan Katja blogissaan oli selvittänyt asiaa.

Suomessa kirjailija Kaarlo Nuorvala (1910-1967) on kirjoittanut sekä poikakirjoja että tyttökirjoja. Hän kirjoitti myös salanimillä kuten K. Ruovala tai N. Ruovala. Myrskytuuli (Otava, 1937) on tyttökertomus ja samalla myös koululaiskertomus. Tapahtumat keskittyvät yhteiskouluun ja oppikoulun viidennen luokan oppilaisiin. Luokan poikien jäädessä enemmän taustalle, päähenkilöiksi nousevat Anja ja tämän serkku Tuulikki (Myrskytuuli). Tuulikki muuttaa Yhdysvalloista Suomeen isänsä kuoltua. Hän osoittautuu heti alusta lähtien rohkeaksi ja huimapäiseksi tytöksi, joka heiluttelee pyssyä kauhistuneen serkkunsa edessä. Kirjassa on selvää Amerikan ihannointia ja stereotypioita, joita amerikkalaisuuteen liitetään.

Tuulikki ihmettelee suureen ääneen "pakkoruotsia" ruotsin tunnilla. Senhän sitten arvaa, että ruotsin opettajan Piipun (hauska lempinimi) suosiossa ei sen jälkeen enää olla. Oppilaat nousevat jopa kapinaan Piipun epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan. Tyypillisesti koululaiskertomuksessa on myös se luokan "pahis" Katja, joka käyttäytyy inhottavasti Tuulikkia kohtaan ja oikeamielinen rehtori, auktoriteetti, joka viimekädessä auttaa ja tekee päätökset. Lopussa kuitenkin eri- ja vihamielisyydet sovitaan oppilaiden ja opettajan välillä ja kaikki päättyy hyvin. Kirjasta löytyi minua kiinnostavia teemoja mm. opettajuudesta, jota pohditaan useammassakin kohdassa. Esimerkiksi rehtori esittää näkemyksiään:

"Katsokaahan on mahdollista, että joskus meidänkin maassamme opettaja on ollut hirmuvaltias, joka on saanut tehdä mitä tahtoo ja menetellä miten tahansa. Nyt ei ole enää niin. Nykyään vaaditaan jokaiselta oikealta opettajalta ennen kaikkea oikeamielisyyttä ja rakkautta kaikkiin oppilaisiinsa. Yhteisymmärrys on ainoa pohja, jolle nykyaikainen opettaja työssään voi rakentaa." (s. 101)

Kaarlo Nuorvala kirjoitti myös jatkoa Myrskytuuleen ja sarjassa on ilmestynyt yhteensä kuusi osaa. Jatko-osissa keskitytään Tuulikin sota-ajan vaiheisiin. Nuorvala on kirjoittanut myös toista tyttökirjasarjaa Laulajatyttöä, josta on ilmestynyt peräti 13 osaa vuosina 1945-55. Tämän sarjan alkupään osat vaikuttavat kiinnostavilta. Nuorvalan kirjoihin on kohdistunut kritiikkiä mm. kirjojen tason vaihtelusta, liiasta viihteellisyydestä ja jopa propagandasta. Kiinnostavaa olisikin tietää kirjojen suosiosta nuorten keskuudessa; kuinka luettuja kirjat olivat aikanaan, kun niitä tuotettiin monia osia. Tuohon tyttökirjallisuuden rajanvetoon palatakseni, niin uskoisin että kirjat eivät ole olleet pelkästään tyttöjen kirjallisuutta.

Osallistun tällä kirjalla Sinisen Linnan Marian Tuntemattomat tyttökirjat-haasteeseen. Olen suorittanut myös arvonnan koskien Terapeuttiset tyttökirjat-kyselyäni tutulla lasipurkkimenetelmälläni. Nimilipukkeen nostamisessa auttoi perheen jäsen. Montgomeryn Hedelmätarhan Kilmeny menee Jokelle. Otatko yhteyttä minuun! Onnea voittajalle!