Satupäivänä Enna Airikin Haavemaa

"Ja äkkiä hän kuuli äänen, kuin pienten tähtien helinän. Hän avasi silmänsä ihmeissään, ja siinä hän makasi, liplattavan lammen rannalla, auringon lämmössä. Joutsenet uivat hänen ohitseen ylpeät kaulat kaarella ja valtava lehmus levitti viileän varjonsa ruusupensaiden ylle. Kaukana mäen päällä loisti kartano kuin suunnaton helmi."

Enna Airikin satukirja Haavemaa (Karisto, 2012) kertoo orpotyttö Aanasta, joka on vakavasti sairas. Eräänä hyisenä marraskuun iltana hän saa Oili-tädiltään syntymäpäivälahjaksi hopeoidun päiväkirjan, joka on kuin taikakirja. Aana alkaa kirjoittaa tarinaa ihanasta Haavemaasta, minne hän toivoo pääsevänsä. Kirja toteuttaakin Aanan haaveet. Aana pystyy taas tanssimaan terveenä auringon lämmössä. Hän asuu hienossa Helmikartanossa, käy ostoksilla nukkepuodissa, syö herkullisia leivoksia ja viettää hauskoja syntymäpäiväjuhlia. Aana on onnellinen, mutta ikävöi poismenneitä vanhempiaan.

Sadussa kuvataan kuvin kahta eri maailmaa. Värilliset  kuvat kertovat Aanan ihmeellisestä, kuvitteellisesta haavemaasta, kun taas tarinan rinnakkainen mustavalkoinen maailma kertoo todellisuudesta. Aanan vointi heikkenee päivä päivältä Oili-tädin seuratessa vieressä huolestuneena.

Kirjassa on todella kaunis kuvitus, ja Airikin kädenjälkeä voi vain ihailla. Kuviin uppoutuu ja niistä löytyy symboliikkaa. Esimerkiksi joutsenen voidaan ajatella edustavan kuoleman symbolia. Vaikka satu kertookin kuolemasta, menetyksestä ja ikävästä, niin se on samalla hyvin lohdullinen satu. Se kertoo myös unelmista, jotka toteutuvat.

Airikin esikoisteos on koskettava satu Anni Swanin ja Elsa Beskowin klassisten satuperinteiden hengessä. Kirjailijan kuvituksiin voi tutustua myös tämän kotisivuilla. Haavemaan ovat lukenet aikaisemmin Katja, Aino ja Maria.

Toivon, että Airik jatkaa satujen parissa ja luo meille lisää taianomaisia maailmoja!