keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Anneli Kanto & Terhi Rannela: Korkea puoliso (Kuparisaari 2)

Luin viime vuonna Kuparisaari-sarjan avausosan Tähystäjäneidon, joka jäi jännittävästi kesken. Nyt Amayan tarina jatkuu juuri ilmestyneessä sarjan kakkososassa Korkea puoliso (Karisto, 2012). Rakenteellisesti Korkea puoliso on ehyempi kuin sarjan ensimmäinen osa. Sarjaa kirjoittavat yhdessä kirjailijat Anneli Kanto ja Terhi Rannela. Tähystäjäneidossa erottui vielä selkeästi kaksi eri kirjoittajaa. Tyyli oli hieman poukkoilevaa. Nyt kirjailijoiden äänet ovat hioutuneet hyvin yhteen. Korkean puolison sujuvasanaista tekstiä oli mieluisaa lukea.

Varoitus! Sisältää juonipaljastuksia, jos et ole lukenut ensimmäistä osaa! Amaya on naimisissa nykyisen hallitsijan lapsenmielisen Samuilin kanssa ja yhdessä he hallitsevat Khalkoksen saarta. Amaya on tyytyväinen pakkoavioliittoonsa ja onhan hänen vierellään rakastettunsa, neuvonantaja Miroslav. Amaya odottaa lasta, mutta kuka onkaan lapsen isä. Sarmatialainen Amaya tekee uudistuksia uuden kotimaansa hyväksi ja hänen sydäntään lähellä on tyttöjen ja naisten kouluttautuminen. Kansa rakastaa hallitsijapariaan, mutta vihamiehiä riittää Amayan ympärillä. Lilyana, Samuilin äiti on ailahtelevainen ja halveksii miniäänsä. Hänen toinen poikansa Radko alkaa punoa katalia juonia päästäkseen valtaan.


Korkea puoliso on nopeatempoista ja viihdyttävää lukemista. Kirja on suunnattu lähinnä yläkoululaisille, mutta dramaattiset ja jännittävät tapahtumat koukuttavat varmasti vanhemmatkin lukijat mukaansa. Vallan tavoittelu ja kirjaa sävyttävä yhteiskunnallisuus ovat kiinnostavia teemoja. Se, mitä jäin kaipaamaan oli oikeastaan henkilökuvien syventäminen. Kirja keskittyy paljolti pahan pojan Radkon kuvaamiseen ja se onkin kirjan parasta antia. Muut henkilöhahmot jäävät hänen varjoonsa. Amayan sisar Snezana on ensimmäistä osaa myös paljon enemmän esillä ja sisarkateus on kiehtova elementti. Henkilökuvien syventämisellä tarkoitan sitä, että olisi kiinnostavaa tietää henkilöiden menneisyydestä enemmänkin esimerkiksi veljesten lapsuudesta tai Lilyanan nuoruudesta ja kaksoisroolista. Päähenkilö Amaya onkin loppujen lopuksi värittömämpi persoona kuin monet muut sarjan hahmot. Ehkäpä epätäydellisyys, pahansuopuus ja kateus ovat sellaisia ominaisuuksia ihmisluonteessa, jotka kiinnostavat, vaikka eihän Amayakaan itse täydellisyys ole.


Trilogian viimeistä osaa kirjoitetaan jo parhaillaan ja totta kai haluan senkin lukea. Kuparisaaren kotisivuilta luin, että kirjoittajat eivät vielä itsekään tiedä, miten sarja päättyy. Toivottavasti yllättävästi!


"Radkoa kuvotti, kun hän näki biseralaistypykän pitkästä aikaa. Tyttö oli pukeutunut Khalkoksen mustaan ja oranssiin kuin omiin väreihinsä. Hän oli ominut heidän maansa." (20)

6 kommenttia:

  1. Tämä oli uusi tuttavuus, mutta jollain tasolla kiinnostaa :)

    VastaaPoista
  2. Oijoi, meillekin kirjastoon tämä tulee varmaan huomisen lähetyksessä. En vain tiedä milloin pääsen itse jälleen Kuparisaarelle, kun on niin paljon vinkkauskirjoja, mitä pitäisi lukea. Ajattelin kyllä tämän sarjan ensimmäisen osan vinkata ensi viikolla seiskoille. :)

    VastaaPoista
  3. Äh, olin vähän ajatellut että tämän kakkososan voisi jättää väliin.. mutta Sinä Teit Sen Taas. :-)

    Jos tulee vastaan kirjastossa, on varmaan pakko lukea!

    VastaaPoista
  4. Jokke, kokeileppa! :)

    Jossu, todella hienoa, että vinkkaat sarjasta nuorille! :)

    Booksy, äkkiähän tuon kakkososan lukaisee! :)

    VastaaPoista
  5. Minäkin ehdin tämän viimein lukemaan. Vakuutti ensimmäistä osaa enemmän, ei aivan suosikiksi nouse, mutta kyllä se kolmas osa pitää lukea. Sinun arviosi luettuani oli pakko hommata käsiinsä tämä, vaikka aluksi olin valmis jättämään väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nafisan, kiva kuulla! Kolmatta odotellessa. :)

      Poista