keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani -sarjakuva

Olen täällä blogissani aikaisemminkin kertonut yhdestä minulle tärkeästä kirjasta - Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista (1847). Kaikki alkoi tästä! Lapsena luin aina mummini luona vanhaa sarjakuvalehteä, josta puuttui sivuja alusta sekä lopusta. Osasin olemassa olevat sivut ulkoa ja yritin keksiä tarinaan loppua. Kirjoitin myös oman mukaellun kertomuksen paperille, jota luettiin muille koulussa. Kyseessä oli siis Kotiopettajattaren romaanista tehty sarjakuva. Sarjakuva katosi jonnekin ajan saatossa, mutta nyt vihdoinkin minulla on se kokonaisena ja ehjänä. Posti toi sen tänään ja selasin saman tien sivuja, joita on 45. Värikuvat ovat niin tuttuja ja olen nähnyt ne aina mielessäni lapsuudestani asti, ikään kuin ne olisi piirretty tajuntaani. Luin sitten sarjakuvan saman tien ja nyt vasta ensimmäistä kertaa kokonaan.

Tämä jos, mikä on nostalgiaa ja katsokaa nyt tuota hullua naista ullakolta! Pelottava Bertha Mason, joka riehuu hurjana myös muilla sivuilla. Kertomus alkaa Jane Eyren varhaisista vaiheista. Jane asuu tätinsä rouva Reedin luona, joka ei välitä hänestä vähääkään. Ilkeä poika John Reed kiusaa ja heittää Janea kirjalla päähän. Jane puolustaa itseään ja lukitaan rangaistukseksi punaiseen huoneeseen. Myöhemmin Jane lähetetään Lowoodin kouluun, sisäoppilaitokseen, jonka olosuhteet ovat ankeita ja ruoka kehnoa. Janen nöyryyttäminen kuitenkin jatkuu.

Janen hyvä ystävä Helen Burns sairastuu lavantautiin ja kuolee Janen nukkuessa hänen vierellään. Koulun olot parantuvat myöhemmin, ja Jane asuu laitoksessa kahdeksan vuotta ja toimii opettajanakin, kunnes lähtee maailmalle ja Thornfieldiin kotiopettajattareksi. Thornfieldissä Jane sitten kohtaa kartanon arvoituksellisen isännän herra Rochesterin. Romantiikkaa on ilmassa, mutta oudot ja salaperäiset naurukohtaukset kaikuvat kartanossa. Goottilainen kauhun tunnelma välittyy hyvin elävästi kuvien välityksellä. Tiedättehän te sitten, mitä tapahtuu? Jos ette, niin lukekaa kirjana Kotiopettajattaren romaani.


Kuvitettuja klassikkoja on sarjakuvalehtisarja, joka ilmestyi Suomessa vuosina 1957-1966. Kotiopettajattaren romaani on sarjan 92 osa, mutta sen tarkkaa julkaisuaikaa ei tiedetä, koska vuosilukua lehdessä ei mainita. Kuvitettujen klassikkojen ideana on esittää kuvitettu klassikko maailmankirjallisuuden suurista teoksista. Nämä sarjakuvat olivat suunnattu nuorille herättämään lukuinnostusta ja lukemaan klassisia teoksia myös niiden alkuperäisessä muodossa. Wikipediasta löytyy luettelona kaikki sarjan osat ja voisin hankkia muutaman muunkin kuvitetun klassikon kokoelmaani, mutta ihan halpojahan ne eivät ole.

Sallan lukupäiväkirjassa on luettu Kotiopettajattaren romaania englanninkielisenä sarjakuvaversiona, jonka olen myös hankkinut. Kirjana minulla on kaksi samanlaista Kotiopettajattaren romaania hyllyssäni. Ihan varmuuden vuoksi, jos toinen sattuisi häviämään. Tämä on ehdottomasti sarjakuvasuosikkini ja tällä esittelyllä vastaan samalla Opuscolon sarjakuvahaasteeseen.


15 kommenttia:

  1. Olipa mukava lukea tämä juttusi, varsinkin kun vastasit tällä myös toisaalta Nostalgia-haasteeseen. Katsoin linkistäsi muitakin osia ja onhan siellä vaikka mitä aarteita. :)

    VastaaPoista
  2. Oi ihana <3 Millaisen lopun keksit Janen tarinaan lapsena? Tuli mieleen Jeannette Wintersonin romaani Appelsiini ei ole ainoa hedelmä, jossa päähenkilön uskonnollinen äiti lukee tyttärelleen ääneen Kotiopettajattaren romaania mutt muuttaa lopun niin, että Jane meneekin naimisiin Saint-Johnin (vai mikä sen serkun tms. nimi oli?). Kuvittele mikä juonen lässähdys, jos niin todella olisi käynyt Bronten romaanissa :).

    VastaaPoista
  3. Minä en ole vielä lukenut Kotiopettajattaren romaania, mutta kirja odottaa minulla hyllyssä. Sarjakuvista en välitä, mutta tämä on ainut jonka voisin ajatella sarjakuvana lukevani! Kiitos siis vinkistä, en edes tiennyt että tällaista sarjakuvaa ikinä on ollut;)

    VastaaPoista
  4. Kotiopettajattaren romaani on myös minulle niitä kaikista rakkaimpia kirjoja. Minulla on siitä kolme kappaletta, yksi suomeksi ja kaksi englanniksi: toinen on niitä halpoja pokkareita, joissa on kuitenkin hyvä johdanto ja viitteissä selvennyksiä, sekä kuvitettu Jane Eyre, jossa on Dame Darcyn hauska goottilais-naivistinen kuvitus. Kaikkia tarvitsen, seuraavaksi ajattelin lukea taas suomeksi.

    Mielenkiintoista lukea tuosta sarjakuvasta. Kuvitus ei ihan vastaa omia mielikuviani, mutta mielestäni on hyvä, että erilaisia tulkintoja klassikoista on paljon, etteivät mielikuvat jämähdä vaikka vain yhteen elokuva- tai tv-tulkintaan.

    Terveisin, yksi uudempi lukija

    VastaaPoista
  5. Hei ja kiitos kaikille kommenteista!

    Hanna, sarjassa on todella klassikkoja, joita olisi joskus kiva selailla. Muistaakseni Helsingissä on sarjakuva-antikvariaatti, mutta en muista nyt nimeä ja paikkaa.

    Maria, minun kertomukseni keskittyi "Janen" elämään orpokodissa. Mielessäni mietin erilaisia loppuja, mutta vasta, kun luin varsinaisen kirjan murrosiässä, niin arvoitus tavallaan ratkesi ja nyt viimeistään!

    Sanna, suosittelen lukemaan kirjan! Kieli voi tuntua aluksi vanhahtavalta, mutta tarina kyllä imaisee mukaansa.

    Tervetuloa Kanervala lukijakseni! Nämä mielikuvat ovat niin voimakkaita minullakin ja tämä kuvitus on taas hallinnut minua, koska se oli ensikosketuksena niin voimakas. Nyt tulikin mieleeni, että minultahan puuttuu kirja alkukielisenä ja asia täytyy korjata!

    VastaaPoista
  6. Erittäin mielenkiintoista! Mahtoiko tämä aarteesi olla hintava?

    Ihanat lukumuistot sinulla on ja hienoa että nyt sait lukea tämän loppuun asti. :) Tuo sarja vaikuttaa todella kiinnostavalta, olen siihen varmaan joskus törmännyt. Kvaakista löytyy näihin liittyvä keskusteluketju.

    VastaaPoista
  7. Hei Salla ja kiitos tuosta linkistä! Luin keskustelun ja selvisi nyt tuo paikkakin Helsingissä, missä kuvitettuja klassikkoja voisi katsella paikan päällä. Kirjamessutkin on tulossa ja sieltähän voisi myös yrittä etsiä.:)

    VastaaPoista
  8. Oi, ahmin lapsena veljeni vanhoja Kuvitettuja Klassikkoja - tunnustan, että osan maailmankirjallisuuden klassikoista tosiaankin tunnen vain sarjakuvana... Walter Scottin Rob Roy kolahti niin, että aiheutti vuosikausien Skotlanti-innon ja kolmen nuorten historiallisen romaanin julkaisemisen. Myös Kotiopettajattaren romaanin muistan. Missähän muuten nuo lehdet lienevät nyt...

    VastaaPoista
  9. Sara, minä en ole sarjakuvatyyppiä ellei lasketa Aku Ankkaa, josta opin lukemaan tosi aikaisin eli 4-vuotiaana. Tämämpä takia suositan sarjakuvia pienten lasten vanhemmille ja tilasin kuummipojallekin heti vauvasta jo.

    Toisaalta on kiinnostavaa, kun löytää KUVITETTUJA versioita omista rakkasita kirjoista. Löysin vähän aikaa sitten Salaisen puutarhan, mutta sen hinta oli aika kova. Nyt vähän kaduttaa ja mietin, josko vielä etsisin sen käsiini.

    Kotiopettajattaren romaani on tietty luettu, mutte enemmän vaikuttivat Humiseva harju ja Syrjästäkatsojan tarina. Etenkin Humiseva harju tuli jopa uniini.

    Sinulle on jotain blogissani!

    VastaaPoista
  10. Luin aikoinaan Kotiopettajattaren romaanin, enkä oikein syttynyt. Vaikka yleensä historiaan sijoittuvat rakkaustarinat ovat juuri minulle sopivia. Sarjakuvana tämä olisikin voinut upota!

    VastaaPoista
  11. Hei Kaisa, toivottavasti löydät vielä nuo lapsuutesi Kuvitettuja klassikoita -lehdet. Ne ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia! Nuo kolme historiallista nuortenromaaniasi kiinnostavat :)

    Hei Leena, tulen käymään blogissasi. :) Etsi ihmeessä käsiisi se Salainen puutarha kuvitettuna. Olisi ihanaa, jos esittelisit sen blogissasi...
    Minunkin uniini tulevat välillä kirjat, jos ovat kovin voimakkaita.

    Hei Katri, joihinkin kirjoihin ei vain syty, vaikka pitäisikin jostain genrestä ja ennakko-odotukset ovat korkealla. :)

    VastaaPoista
  12. Sara, yritetään, yritetään...jos vain muistan, missä se oli.

    Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  13. Oi että, sinua onnellista. Kotiopettajattaren romaani on aivan ihana kirja ja nuo kuvitetut klassikot on minulle tuttuja, tosin tätä kuvitettua klassikkoa en ole koskaan nähnyt. Täytyypä ruveta käymään nettiantikvariaatteja läpi, jos minuakin onnistaisi. Itselläni on risa kappale kuvitettuja klassikkoja yhdestä minuun suurimman vaikutuksen tehneestä kirjasta: Dickensin kaksi kaupunkia ja sitten Shakespearen Romeo ja Julia. Olen lukenut muitakin joskus lapsuudessa.

    VastaaPoista
  14. Hei Aino, en ole vielä hankkinut lisää noita kuvitettuja klassikkoja, mutta Romeon ja Julian haluaisin ehdottomasti ja muistakin klassikkoteoksista. Huutonetistäkin voisi myös löytää!

    VastaaPoista
  15. Ajattelin lukea tämän romaanin, kiintoisaa, että siitä on tehty tällainenkin versio :)

    VastaaPoista