Ajattelin ottaa nyt tavakseni listata lukemani kirjat joka kuukausi täällä blogissani. Olen huomannut muista blogeista, että se on sangen kätevää. En ehdi kirjoittamaan kaikista lukemistani kirjoista tai siirrän niitä myöhemmäksi ja sitten se kirjajuttu voi jäädä kokonaan kirjoittamatta. Olen välillä huonomuistinenkin ja meinasin jo tuosta kirjapinosta unohtaa pari kirjaa. Kuten kuvasta näkyy minulla on painettu versio kirjapäiväkirjasta, mutta olen vähän laiska siihen kirjoittamaan. Yritän senkin suhteen aktivoitua ja kirjoitan siihen muistiinpanoja lukemistani tyttökirjoista.
Heinäkuu on ollut varsin tyttökirjapainotteinen kuukausi, mikä ei varmasti teitä yllätä ja olen lukenut varsinaisesti neljä ns. aikuisten kirjaa. Tämäkin rajaaminen tuntuu välillä olevan veteen piirretty viiva. Montgomeryn kirjojen kohdalla olen erityisesti miettinyt tätä jaottelua nuorten ja aikuisten kirjoiksi tahi tyttökirjallisuudeksi, koska hänen kirjojaan lukevat kaikenikäiset ja on niitä miehetkin lukeneet, mutta minulla ei ole tarkemmin tästä mitään tutkimustietoa. Olen lukenut myös yhden tietokirjan kokonaan, mutta sen lisäksi olen lukenut tekstinpätkiä sieltä sun täältä muista tietokirjoista.
Heinäkuu on ollut varsin tyttökirjapainotteinen kuukausi, mikä ei varmasti teitä yllätä ja olen lukenut varsinaisesti neljä ns. aikuisten kirjaa. Tämäkin rajaaminen tuntuu välillä olevan veteen piirretty viiva. Montgomeryn kirjojen kohdalla olen erityisesti miettinyt tätä jaottelua nuorten ja aikuisten kirjoiksi tahi tyttökirjallisuudeksi, koska hänen kirjojaan lukevat kaikenikäiset ja on niitä miehetkin lukeneet, mutta minulla ei ole tarkemmin tästä mitään tutkimustietoa. Olen lukenut myös yhden tietokirjan kokonaan, mutta sen lisäksi olen lukenut tekstinpätkiä sieltä sun täältä muista tietokirjoista.
Heinäkuussa olen ollut tavallista aktiivisempi lukija, koska minulla on ollut lomaa. Olen lukenut yhteensä neljätoista kokonaista kirjaa:
Juhani Aho: Yksin. 1890. WSOY:n pokkari
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina. 2011. Avain
Kirsti Heporauta: Koulukodin tyttö. 1952. Vihreä kirjasto. WSOY
Aili Konttinen: Inkeri palasi Ruotsista. 1947. WSOY
L.M. Montgomery: Anna opettajana. 1936. WSOY
L.M. Montgomery: Runotyttö maineen polulla. 1925. WSOY
L.M. Montgomery: Runotyttö etsii tähteään. 1927. WSOY
Anni Polva: Tiina kesälaitumilla. 1958. Karisto
Anni Swan: Kaarinan kesäloma. 1918. WSOY
Armine von Tempski: Pami-tytön paratiisi. 1940. WSOY
Ethel S. Turner: Seitsemän sisarusta. 1894. WSOY
Rauha S. Virtanen: Ruusunen. 1968. WSOY
Kate Douglas Wiggin: Villiruusu. 1903. WSOY
Sisko Ylimartimo: Anna ja muut ystävämme. 2008. Minerva
Vaikka Montgomery on hallinnut lukuelämääni ja tulen vielä siitä kirjoittamaan lisää, niin Aili Konttisen Inkeri-kirjan haluaisin esitellä teille, koska se on hyvin koskettava. Yritetään! Muista tyttökirjoista mainitsen Anni Polvan Tiinan, joka oli kepeää kesälukemista. Tiina viettää kesälomaa mummonsa luona ja Tiinan mummo on aivan ihana! Kiinnostavaa on huomata sekä Swanin että Polvan kirjoissa suomalaiset selkeät, yhteiskunnalliset luokkaerot. "Aikuisten" kirjoihin siirryttäessä Erpenbeckin Vanhan lapsen tarina oli koukuttava ja olin siitä monista kirja-blogeista aikaisemmin lukenut. VAROITUS JUONIPALJASTUS: Ina esimerkiksi paljasti kyseessä olevan suuren valheen ja minä siis alusta lähtien lukiessani asennoidun ajattelemaan päähenkilöä aikuisena. Teoriani oli dementoitunut vanhus, joka elää identiteetiltään nuorempaa 14-vuotias minäänsä, mutta teoriani meni hieman pieleen. Kirjasta esittelyjä ovat myös tehneet esimerkiksi Hanna ja Morre.
Yksi heinäkuun vahvimmista lukukokemuksistani oli Juhani Ahon Yksin. Ahon kieli on kaunista ja niin surumielistä. Kirja kertoo onnettomasta rakkaudesta, joka ei saa vastakaikua. Kirjan minäkertojana on keski-ikää lähestyvä poikamies, joka rakastuu ystävänsä sisareen Annaan, josta on kasvanut kaunis, nuori nainen. Sydänsurujaan lievittääkseen päähenkilö lähtee sykkivään 1800-luvun Pariisiin, mutta hän ei voi sielläkään unohtaa sydämensä paloa. Yksin-kirjasta ovat kirjoittaneet mm. Salla ja Luru. Minusta kirjan tunnelmasta henkii niin suuri kaipuu ja ikävä, joka on jotenkin käsinkosketeltavaa. Kirja on ohut pienoisromaani, mutta sisällöltään sitäkin painavampi.
Yhteensä luettuja sivuja kirjoista kertyi 2704 sivua.
Oletpa lukenut paljon, ja ihania kirjoja! Rakastan Ahoa, Tiina-kirjoja ahmin lapsena, ja Montgomerya nuorena. Kateellisin olen tuosta Pami-tytön paratiisista, joka on lukuisten lapsuuden rakkaiden lukumuistojen yksi kirkkaimmista helmistä. Ah!
VastaaPoistaHei Karoliina vanhoina hyvinä aikoina tuli joskus luettua kirja per päivä, mutta silloin oli enemmän vapaata jostain muusta. Muistan myös oman ahmimisikäni ja sillon näitä nuortenkirjoja tuli tosiaan ahmittua muutama päivässä.
VastaaPoistaPami-tytön paratiisista teinkin heinäkuussa esittelyä ja se oli vallan ihana näin aikuisenkin silmin. :)
Huikea määrä luettuja kirjoja! Itse voin vain haaveilla moisesta, vaikka olevinaan luenkin paljon....
VastaaPoistaInkeri palasi Ruotsista kiinnostaa minua todella paljon. Luin sen nimittäin ala-asteella varmaan jo ensimmäisellä luokalla. Äitini suositteli kirjaa ja kirja löytyi kuin löytyikin koulun kirjastosta. Muistan, että tarina oli koskettava, mutta mitään muuta en kirjasta muistakaan. Jostain syystä vain kirja on jäänyt mieleeni kummittelemaan. Haluaisin kyllä lukea kirjan joskus uudelleen, mutta olisi näin alkajaisiksi mukava lukea postauksesi siitä. :-)
Hei Anna Elina, minunkin lukemani määrä oli nyt poikkeuksellisen paljon lomasta johtuen, mutta oikeastaan minun pitää tätä lukutahtia yrittää pitää yllä tyttökirjojen suhteen, että pääsen mahdollisimman sisälle aiheeseen.
VastaaPoistaInkeristä teen kyllä esittelyn, koska siinä on niin kiinnostavia teemoja!