torstai 5. elokuuta 2010

Helen Hanff: Rakas vanha kirja



Rakas vanha kirja, sinä olet nyt minun hyvä ystäväni ja vaalin ystävyyttämme ikuisesti! Vaikka minua ei olisikaan, niin sinä säilytät olemassaolosi, luot aina uusia ystävyyssuhteita sukupolvesta toiseen ja ajasta toiseen. Minä kunnioitan sinua ja sen takia minun täytyy kertoa sinusta muille. Heidän täytyy tietää sinun hienosta, humoristisesta ja erittäin viisasta luonteestasi ja ennen kaikkea suuresta sydämestäsi.



Vuonna 1949 amerikkalainen Helen Hanff lähettää kirjatilauksen kirjeitse Lontoolaiseen Marks & Companyn antikvariaattiseen kirjakauppaan, joka on erikoistunut loppuunmyytyihin kirjoihin. Tästä kirjatilauksesta alkaa parikymmentävuotinen ystävyys ja kirjeenvaihto amerikkalaisen kirjailija ja käsikirjoittaja Helen Hanffin ja englantilaisen antikvariaatin hoitajan Frank Doylen välillä. Kirjeenvaihtoon osallistuu välillä koko henkilökuntakin ja Doylen perhe. Kirjeromaanin muotoinen Rakas vanha kirja, 84, Charing Cross Road julkaistiin 1970. Seuraavassa otteita 25.3.1950 päivätystä Helenin kirjeestä:



"Frank Doel, mitä te siellä oikein TEETTE, te ette tee MITÄÄN, te vain ISTUSKELETTE paikallanne. Missä on Lee Hunt? Missä on Oxford Verse?"



"Olen järjestänyt niin, että pääsiäispupu tuo teille Munan. Kun se saapuu perille, se huomaakin, että te olette kuolleet toimettomuuteen."



"Näin kevään tullen tarvitsen rakkausrunokirjan. Ei mitään Keatsia eikä Shelleyä, lähettäkää minulle runoilijoita, jotka pystyvät rakastamaan joutavia lörpöttelemättä-"



"No, älkää vain istuskelko siellä! Menkää etsimään sitä! Vannon, etten ymmärrä kuinka teidän puotinne pysyy pystyssä." (s.16)



Kirjeet ovat hauskoja, oivaltavia ja lämminhenkistä keskustelua englantilaisesta kirjallisuudesta, vanhoista kirjoista ja elämästä Atlantin molemmin puolin. Sodan jälkeisessä Englannissa on ruokasäännöstely ja Helen lähettää henkilökunnalle ja heidän perheilleen ruokapaketteja. Kirjeissä suunnitellaan useiden vuosien ajan Helenin matkaa hänen kauan kaipaamaansa Englantiin, mutta matkan toteutumiselle tulee aina ylivoimaisia esteitä. Mutta pääseekö Helen koskaan kävelemään rakkaalle Charing Cross Roadille? Siitä kertoo jatko-osa Hanffin matkakertomus The Duchess of Bloomsbury Street (1973), mutta sitä ei ole saatavilla Suomesta, valitettavasti.



Rakas vanha kirja löysin sinut omakseni, sinä olet tietyllä tavalla suunnan-näyttäjäni ja voin oppia uusia asioita sinulta. Minulla on sellainen taito, että kutsun välillä haluamiani kirjoja luokseni - nimenomaan vanhoja kirjoja. Tiedän, että ne ovat täällä jossain minua odottamassa ja parhaassa tapauksessa ne ovat sen jälkeen muitakin odottamassa. Pieni antikvariaattinen kirjakauppani on sydämeni asia ja jatkan oppimismatkaani vanhojen, unohdettujenkin kirjojen parissa. Unelmani on, että ne löytävät tiensä uudelleen lukijoiden mieliin ja sydämiin.



Tahdon välittää sydämellisen kiitokseni toiselle keräilijälle Hannelelle, joka pitää Hanneles bok-paradis-blogia, jossa kerrotaan paljon vanhoista kirjoista ja sieltä kautta sain vinkin uudesta ystävästäni.

14 kommenttia:

  1. Onpa suloinen tarina! Olit kuin mukana siinä ja olitkin.

    Minä arvostan vanhoja kirjoja ja minulla on kotikaupungissani lempiantikvariaatti, mutta kirjojen ahmijana, löydän liian monet kirjat...

    VastaaPoista
  2. Leena, lue sinäkin tämä liikuttava kirja, jos saat sen kirjastosta tai löydät vaikkapa sen lempiantikvariaatistasi!

    VastaaPoista
  3. Kuulostaapa ihanalta! Vanhat kirjat, Englanti, Charing Cross Road ja ennen kaikkea vanhan kirjan mieliin palauttaminen.

    (Leena, taidan tietää sun kotikaupunkisi hyvän antikvariaatin. Kävin siellä viime syksynä!)

    VastaaPoista
  4. Voi kun kiva nähdä se suomalainenkin kirja.
    (Olen nyt nähnyt filminkin :)

    VastaaPoista
  5. P.S.
    juuri viikolla kertonut myös kolmesta ihan uudestakin kirjasta.. :)

    VastaaPoista
  6. Lumiomena, sinä olet varmaan myös kävellyt Charing Cross Roadilla ja nähnyt nuo kuuluisat bookshopit? Tämä kirja olisi sinullekin kiinnostavaa luettavaa!

    Hannele, seuraavaksi haluankin nähdä tämän kirjan elokuvana. Siinä taitaa olla Anthony Hopkins pääosissa? Tulen vilkaisemaan taas blogiasi, mitä vinkkejä on tarjolla! :)

    VastaaPoista
  7. Lumiomena, no se on Päijät-antikvariaatti ja sitä pitää komea majuri evp.;-) Sieltä minut löytää joskus hyllyjen välistä hiipimästä...

    Minulla on niin heikko kokemus Englannista - toistaiseksi, mutta Dublinissa olin suurimman osan aikaa antikvariaateissa. Onneksi siellä oli paljon myös vanhoja karttoja, joten Lumimieskin viihtyi.

    Sara, minulla on vielä se sininen linnakin hakematta...uusia syksyn kirjoja tulee nyt lujaa. Silti, kuin uhmaten, luen vielä yhden suosituksen, jos se alkaa vetää. Sinisen linnan voisi lukea vaikka jollain 'rauhoitusviikolla'.

    VastaaPoista
  8. Sara: Olen jokaisella Lontoon matkallani käynyt Charing Cross Roadilla. Se on edelleen kirjanystävän paratiisi, vaikka käsittääkseni moni pikkukauppa on viime vuosina lopettanut. Katu on sympaattinen, se kohtaa Sohon sydämeen kaikkien teatterien (ja melkein China Townin) äärelle. Jättikirjakauppa Foyleskin osaa olla symppis, vaikka onkin sokkeloinen ja suuri. Ehkä se sokkeloisuus on osa sitä viehätystä - asiakkaan pitää nähdä hieman vaivaa löytääkseen hakemansa kirja.

    Leena: Hmm, antikvariaatti jossa kävin oli joko tuo tai sitten kaupungin "vanha antikvariaatti". Kysäisen poikani kummilta, että kummassa mahdoimmekaan asioida. Kauppa oli ihan mahtava.

    VastaaPoista
  9. P.S.
    ja englantilaisest antikvariatist on mull kuva :)

    VastaaPoista
  10. (Tukholmas kävin täl viikol mones antikvaarissa, kerron niistä pikku hiljaa) :)

    VastaaPoista
  11. Hannele, odottelen tulevia postauksiasi Tukholman antikvariaateista, niistä en tiedäkään mitään, ja seuraavalla Tukholman reissulla voinkin jossain sitten piipahtaa!
    Olen nähnyt ainakin jostain englantilaisesta antikvaariaatista kuvan blogissasi!

    VastaaPoista
  12. Arvaa mitä eilen löysin sattumalta antikvariaatista: Pepyn päiväkirja, oli pakko ostaa...

    VastaaPoista
  13. Hienoa Hannele! Oliko kirja på svenska vai englanniksi? Laita blogiisi juttu siitä!

    VastaaPoista