maanantai 10. maaliskuuta 2014

Reipas, liikuntapainotteinen 50-luvun tyttökirja - Hilla


Terttu Järvilehdon (Forssell) vähän tunnetut tyttöromaanit ovat yllättäneet minut kertaheitolla! Viime syksynä luin kirjailijalta Sininen sävel-teoksen, joka tuli kuin sattuman kautta minua vastaan Helsingin kirjamessuilla ja kirjoitin siitä blogissani. Sininen sävel kertoo konserttipianistin urasta haaveilevasta kunnianhimoisesta Hannelesta 1950-luvun kaupunkilaismiljöössä. Nyt lukuvuorossa oli Järvilehdon Hilla (Tammi, 1959), joka tuli kuin taas sattumalta vastaan äskettäisellä kirpputorireissullani. Hilla kertoo juuri valmistuneesta ylioppilastytöstä, joka haluaa voimistelunopettajaksi. Tätinsä luona asuvaa äiditöntä tyttöä askarruttaa raha-asiat ja velaksi opiskeleminen mietityttää.

Hilla osallistuu liikuntakurssille, jonka on itse rahoittanut ja viettää kesäänsä urheiluopistossa. Jumppakurssin päiväohjelma sisältää tiukkaa harjoittelua. Aamu alkaa uinnilla ja teellä. Sen jälkeen luvassa on muokkausvoimistelua ja rytmiikkaa. Iltapäivä jatkuu välinevoimistelulla ja liikuntaharjoitelmilla. Vapaahetken ja päivällisen jälkeen on vuorossa vanhoja tansseja. Päivä päättyy nuotion ääreen, jonne tytöt ja pojat yhdessä kokoontuvat. Urheiluopistossa Hilla ystävystyy huonetovereidensa suorasukaisen Kirsin ja ainaisella laihdutuskuurilla olevaan Mimman kanssa. Liikunnanopettajaksi aikova Pekka hakeutuu myös mielellään Hillan seuraan ja romanttista väreilyä on ilmassa.

Kurssin aikana tytön lahjakkuus ja taidot kehittyvät lisää ja kurssilaiset kannustavat myös Hillaa pyrkimään Helsingin Voimistelulaitokseen. (Sivuhuomautus: Helsingin yliopiston voimistelulaitos koulutti voimistelunopettajia aina vuoteen 1972, jonka jälkeen koulutus siirtyi Jyväskylän yliopistoon perustettuun liikuntatieteelliseen tiedekuntaan). Hilla osallistuu viisi päivää kestäviin vaativiin karsintakokeisiin. Kilpailu on kovaa ja vain 25 tyttöä hyväksytään 130:stä. Arvaattehan, miten Hillan käy. Hyvin!

Järvilehto kuvailee elävästi ja realistisesti päämäärätietoista liikuntaharrastusta ja voimistelumiljöötä, ja kirja perustuukin kirjailijan omiin kokemuksiin. Tyttöromaani on tyyliltään moderni ja kertoo nuorista elämänsä taitekohdassa. Kirsin oikukas hahmo on oma kiinnostava tarina ongelmallisesta suhteesta vanhempiin. Hillaan olisin mielelläni lukenut jatkoa.

Tyttökirjana Hilla poikkeaa perinteisen kotimaisen tyttökirjallisuuden valtavirrasta ammatillisen painotuksensa takia. 1950-luvulla alkoi Suomessa ilmestyä runsaasti ammattiin painottuvia ulkomaisia tyttökirjoja ja -sarjoja. Järvilehtoa voi kuitenkin pitää tämän suuntauksen yhtenä edelläkävijöistä, sillä jo hänen ensimmäinen tyttöromaaninsa vuonna 1947 ilmestynyt Suhisevin siivin kertoo purjelentoa harrastavasta tytöstä. Kuvitelkaa! Ja tänään tämän kirjan toi minulle mieheni. Enkä minä oikeastaan usko sattumiin!

Mitä ammattiin tai harrastuksiin painottuvia tyttökirjoja/nuortenkirjoja te olette lukeneet? Vinkkejä otetaan mielellään vastaan!

12 kommenttia:

  1. Helen Welssin Kitty (lentoemäntä) ja Ursula (sairaanhoitaja) -sarjat ovat kerrassaan ihania, samoin Helen Boylstonin Helena (sairaanhoitaja -sarja. Muitakin lentoemäntäkirjoja olen lukenut. Sairaanhoitajan elämästä kertoo myös eräs ruotsalainen kirjailija, kirjan nimeä en nyt muista.
    Kotimaisia ammatteihin painottuvia tyttökirjoja ei nyt tule mieleen, paitsi se uudempi lentoemäntäsarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, kävin juuri kommentoimassa siihen Kitty-postaukseesi! Ursula- ja Helena-sairaanhoitajasarjoja olen lukenut. Nyt minulle tuli mieleen se hankkimani kotimainen vanhempi tyttökirja (jota en ole lukenut vielä), mutta se kertoo sairaanhoitajaksi opiskelevasta Annikista, muistaakseni. Täytyy tarkistaa!

      Poista
  2. Kotimaisen neliosaisen lentoemäntäsarjan päähenkilö oli Lotta, ja kirjailija Leena Wallenius. Sarjaa olisi mielellään seurannut pitemmällekin. Näitä ulkomaisia ammattikuvauksia oli todella paljon tv-toimittajasta eläinlääkäriin ja kaikkea siltä väliltä. Mielenkiintoisia kurkistuksia aikuismaailmaan:) Tuija Lehtinen

    VastaaPoista
  3. Leena Walleniuksen Lotta-sarjan kaikkiin osiin en ole vielä perehtynyt, mutta siitä on pidetty kovasti! Olen joitakin Isojen tyttöjen kirjasto-sarjan ammatillisia tyttökirjoja kerännyt hyllyyn ja luinkin yhden, joka kertoi kosmetologeiksi opiskelevista sisaruksista. Täytyy niitä lukea lisää! Tuija, sinun Mirkka ja Masa-kirjoissa tytöt pohdiskelevat paljon ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä. Tykkäsin muuten Masan ei-tyttömäisistä uravalinnoista. :)

    VastaaPoista
  4. Voi miten ihanaa, osuin sattumalta blogiisi. Sininen sävel on mielestäni äitini kirjoittamista kirjoista paras! Itse olin pikkutyttö sen ilmestyessä, juuri lukemaan oppinut. Hilla on äitini myöhempää tuotantoa.
    terveisin Taru Väyrynen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Taru kommentistasi! Luin sen innoittamana yhden kirjasi, josta yritän ehtiä postata pian! :)

      Poista
  5. Tuo jo aiemmin mainittu Helena-sairaanhoitajasarja (Boylston) ja suomalainen Lotta-lentoemäntäsarja (Wallenius). Anu Jaantilan Sanna ja Sam -sarjan 2-4 osissa kuvataan myös paljon Sannan opiskelua ensin musiikinopettajaksi ja sitten musiikkiterapeutiksi. Merri Vikin Lotta-sarjan joissain kirjoissa keskitytään myös eri ammatteihin. Muutamassa kirjassa Lotta toimii sairaala-apulaisena, sen jälkeen kahdessa eri kirjakustantamossa. Harrastuksiin painottuvia kirjoja onkin sitten enemmän. Esim. balettimaailmaan sijoittuva Anne-sarja, jota en itse ole lukenut, mutta äitini pitää sarjasta kovasti. Johanna Tuomolan Kati-sarja sijoittuu hevosmaailmaan. Mielestäni yksi parhaimmista suomalaisista hevoskirjasarjoista! Samoin Maria Eräsen Kastanjan Ratsumajatalo -sarja on hieno kuvaus suomalaisen perheen pyörittämästä ratsumajatalosta Ranskassa. Tuomolan ja Eräsen kirjat ovat sen verran realistisempia esim. Merja Jalon Nummelan Ponitalli -sarjaan verrattuna, että niitä lukee mielellään aikuisenakin. Anna-Lisa Almqvistin Annika-sarja painottuu ensin hevosharrastukseen ja sen jälkeen ratsastuksenopettajan ammattiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nipre vinkeistäsi! Jaantilan Sanna ja Sam- kirjoja en ole lukenut, mutta nyt kiinnostuin niistä kuvailusi perusteella! Almqvistin Annika-sarjaa luin lapsena ja tietenkin Merri Vikin Lotta-kirjoja. Olin ihan unohtanut tuon, että Lottahan tosiaan toimii eri ammateissa.

      Toivottavasti kirjoitat minulle ulkomaisista tyttökirjoista enemmänkin ja lukukokemuksistasi....:)

      Poista
    2. Suosittelen ehdottomasti Jaantilan Sanna ja Sam -kirjoja! Hieman modernimpaa (70-80 -luvulle sijoittuvaa) tyttökirjallisuutta tai ehkä enemmänkin nuorten aikuisten "tyttö"kirjoja. Kolme ensimmäistä (Jenkkivuosi, Dear Sanna ja Love Sam) osaa löytyvät yhteisniteenä Sannan jenkkivuosi ja sitten sarjan päättää Sanna ja Sam - forever?


      Olen jo aloittanut ulkomaisista tyttökirjoista kirjoittamisen :) Huomasin vain kesken kirjoituksen, että vaikka lapsena ahmin Almqvistin Annika-sarjaa ja koko sarja löytyy edelleen lapsuudenkotini hyllystä, en edes muista, koska viimeksi sitä olen lukenut. Ala-asteella ainakin, mutta olenkohan edes yläasteella niitä avannut. Piti hakea koko sarja äidin luota "hoidosta" ja nyt kahlaan sitä läpi uudelleen :)

      Poista
  6. Oi, liikunnallisen tyttäreni nimi on Hilla! :-D Tämä olisi ihana saada hyllyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reeta onpa hauska sattuma! Ilmoittelen kyllä, jos löydän Hilloja lisää. :)

      Poista