keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

L. T. Meade: A World of Girls: The Story of a School - tyttökirjallisuuden klassikkoja


How wonderful and facinating! Olen elänyt 1800-luvun sisäoppilaitoselämää englantilaisessa tyttökoulussa viime päivät! A World of Girls: The Story of a School on tyttöjen koululaiskertomus ja ensimmäisiä sellaisia. Se on ollut esikuva koululaiskertomuksen genrelle ilmestyessään vuonna 1886. L. T. Meade varsinaiselta nimeltään Elizabeth Thomasina Meade Smith oli tavattoman tuottelias kirjailija ja kirjoitti yli 300 kirjaa elinaikanaan. Erityisen tunnetuksi hän tuli tyttökirjoistaan. Meaden tuotannosta on ainoastaan suomennettu tämä A World of Girls nimellä Rosenhillin tytöt (suom. Salme Hirn) vuonna 1920. Suomennosta on aika vaikea saada käsiin muuta kuin lainaamalla sen yliopistokirjastoista tai varastokirjastosta. Enganninkielisenä kirjan voi ladata Gutenbergin projektista tai tilaamalla vaikka Adlibriksestä, kuten minä tein.

Kertomus alkaa siitä, kun 12-vuotias Hester Thornton joutuu lähtemään kotoa ja aloittamaan koulunkäynnin tyttöjen sisäoppilaitoksessa Lavender Housessa. Hester on kovin onneton ja ikävissään varsinkin joutuessaan eroamaan 3-vuotiaasta pikkusisarestaan Nanista. Puoliorvot sisarukset ovat hiljattain menettäneet äitinsä onnettomuudessa. Isä haluaa vanhimmalle villikkotyttärelleen kunnollisen kasvatuksen.

" I am going to dreadful place, and the thought of that, and parting from little Nan, are the reasons why I cried. I am going to prison - I am indeed."

Lavender Houseen saapuessa Hester kohtaa koulun suosituimman ja hauskimman tytön Annie Forestin, joka loukkaa ajattelemattomasti pelokasta koulutulokasta heti alkuun. Hester ei voi sietää sen jälkeen koko tyttöä ja joutuu epäsuosioon muiden oppilaiden silmissä. Uutta oppilasta pidetään jörönä ja ylpeänä tyttönä, joka siitäkin huolimatta uskaltaa kritisoida Annien villiä ja keppostelevaa käytöstä. Koulun rakastettu johtajatar on ottanut Annien kasvatikseen, koska hänen äitinsä on myös kuollut. Isä taas on teillä tietämättömillä.

"...you know as well as I do that she is very naughty girl. I suppose it is because of her pretty face, continued Hester, that you are all so unjust, and blind to her faults."

Koulumaailmaa rytmittävät tarkat säännöt, rutiinit ja järjestys, joihin Hester sopeutuu melko nopeasti. Hän on tunnollinen ja ahkera oppilas. Samaa ei voi sanoa hänen laiskasta huonetoveristaan Susanista, joka tykkäisi vain nukkua ja herkutella. Joka aamu koulun arki alkaa seitsemältä kappelissa hartaushetkellä. Aamu- ja iltapäivisin on opetusta, mutta tytöillä on välissä vapaa-aikaakin, jota vietetään seurustellen leikkihuoneessa tai ulkona. Koulussa on noin viisikymmentä oppilasta ja nuorimmat heistä ovat vasta pieniä lapsia. Eräänä päivänä koulussa alkaa tapahtua kummia, kun tyttöjen pulpeteista löytyy ikäviä yllätyksiä. Annieta pidetään syyllisenä ja Hester on täysin vakuuttunut asiasta. Annien ja Hesterin välit tulehtuvat tapahtumien myötä ja Annie päättää kostaa, kun Hesterin pikkusisko Nan muuttaa myös kouluun asumaan. Äidillinen Annie voittaa Nanin rakkauden ja tekee Hesterin mustasukkaiseksi.

"Annie became fascinated by the idea; how completely then she would have revenged all her wrongs on Hester!"

Annie menettää suosikkiasemansa ja varsinkin, kun ikävät kepposet jatkuvat. Meaden Annien ja Mary Marckin Hertan hahmoissa on samanlaisia piirteitä ja myös syntipukin asemaan joutuminen. Yllättävät ja dramaattiset juonenkäänteet kirjassa viihdyttävät loppuun asti. Tyttökirjamaisesti Annie sairastuu lopussa vakavasti ja Hester on omantunnon tuskissa. Annien kadonnutkin isä palaa takaisin, joka taas tuo mieleen Anni Swanin Iris Rukan. A Worl of Girls kuvaa hyvin kiinnostavasti tyttöjen välisiä suhteita, jännitteitä ja myös kilpailutilanteita.

"Hester, from being her enemy, was now her dearest and warmest friend."

Oli aivan ihanaa lukea tätä englanniksi ja seuraavaksi aion tutustua toiseen suosittuun tyttöjen koululaisromaaniin maailmalla. Sitä ennen kuitenkin mennään nykypäivään ja bloggaan pian tämän päivän tyttöjen koululaisromaanista, jonka luin samaan aikaan Meaden kanssa.

"A School is like a little world, and popular opinion is apt to change with great rapidity."

Ai, niin! Unohtui kertoa, että koulussa oli kielletty lukemasta Jane Eyreä! Jane Eyre eli Kotiopettajattaren romaani (1847) on toiminut varmasti Meaden esikuvana koululaisromaanista ja erityisesti sisäoppilaitoskertomuksesta.

6 kommenttia:

  1. Ja voi, mitä koulussa mahdettiinkaan ajatella Humisevasta harjusta, joka oli aikansa kohuromaani ja kohahduttaa vieläkin!

    Näissä tyttökirjaromaaneissa on toisaankin usein tietty kaava, jossa orpo/suojattityttö ja sitten vastavoima hyvässä tai pahassa. Lopulta vakava sairaus tai joku muu tragedia, joka pysäyttää.

    Mikä vanhempien loma sisäoppilaitos onkaan ollut brittivanhemmille. Olen lukenut kirjoja, joissa vanhemmat miettivät, miten kestävät lasten lomat kotona;) Tuttavapariskuta asui lapsineen Englannissa vuosia ja täytyy sanoa, että heille tarttui brittiläisestä yläluokasta suhtautuminen lasten läsnäoloon tai sanotaankin ennemmin lasten läsnäolottumuuten.

    VastaaPoista
  2. Totta Leena! Kaavamaisuutta näistä kirjoista löytyy, mutta sinänsä se on kiehtovaa. Hesterin tapauksessa isä on ankara, joka ei ymmärrä lapsista mitään eikä haluakaan ymmärtää, kun molemmat tyttäret voi lähettää helposti "kasvatuslaitokseen" eikä heitä tarvitse edes tavata. Kirja kuvaa brittiläistä yläluokkaista maailmaa, jossa Annie on tosin poikkeus -köyhtynyt ja hyljätty tyttö, kunnes hänen isänsä palaa komeana ja varakkaana takaisin.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaapa hauskalta, ja ilmeisesti tämä on tosiaan ollut melkoinen esikuva nuortenkirjallisuudessa: sen verran tutuilta monet juonenkäänteet ja asetelmat kuulostivat. Täytyypä lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, luulenpa että tyttökirjojen ystävänä tämä on omiaan sinulle!

      Poista
  4. Kuulostaa hyvinkin mielenkiintoiselta kirjalta, täytyypä kaivella, jos jostain löytyisi.

    VastaaPoista