Tuomi Elmgren-Heinonen 1940: Lottatyttö komennuksella
Estrid Ott 1941: Pikkulotta Salli
Kersti Bergroth 1940: Nuoren lotan päiväkirja
Annikki Setälä 1945: Sotasairaala 28/2
Eila Kaukovalta 1943: Vitosparakin Sole
Minun syksyni on mennyt sotaromaanien parissa. Olen lukenut toisen maailmansodan aikana ilmestynyttä nuortenkirjallisuutta, tytöille suunnattuja suomalaisia lottaromaaneja. Lisäksi olen lukenut lottakuvauksia sisältäviä aikuisten kaunokirjoja sekä tietokirjallisuutta kotirintamalla ja lottapalveluksessa työskennelleistä naisista. Uudessa Onnimanni-lehdessä on artikkelini, joka käsittelee sota-ajan tyttökirjallisuutta ja isänmaallisia sankarityttöjä.
Nämä tyttöjen lottaromaanit sijoittuvat pääasiassa talvisodan aikaan. Poikkeuksena on Eila Kaukovallan Vitosparakin Sole, joka kuvaa jatkosodan alkupuolta. Tyttöpäähenkilöt työskentelevät lottina, toiset pikkulottina. Kirjoissa kuvataan erilaisia ja vaativia lottatehtäviä, joita tytöt ja nuoret naiset tekivät todellisessakin elämässä sotien aikana. Lottatyttö komennuksella ja Pikkulotta Salli kertovat rohkeista ja uhrautuvaisista pikkulotista. Nuoren lotan päiväkirja ja Sotasairaala 28/2 kuvaavat taas lääkintälottia, jotka hoitavat haavoittuneita sotilaita ja siviilipotilaita. Lisäksi Annikki Setälän kirjassa kuvataan myös ilmavalvontalotan työtä. Vitosparakin Sole puolestaan toimii kanslialottana kenttäpostikonttorissa lähellä rintamaa.
Tyttöromaanien tapaan niissä on mukana ripaus romantiikkaa ja seikkailuja. Lottatytöt tekevät urotöitä ja uhmaavat vaaroja poikkeusoloissa. Kiinnostavaa on sodan ajan aikalaiskuvaus ja tulkinnat lottatyöstä. Kirjoja on nykyään hankalampi löytää, koska niistä ei ole otettu sotien jälkeen uusintapainoksia. Suosittelen kuitenkin lukemaan, jos aihe teitä kiinnostaa! Alla on muuta lottia käsittelevää tietokirjallisuutta ja muistelmia, joita olen myös lukenut viime kuukaudet. Anna Kasurisen liikekannallepanon aikaan sijoittuva tyttöromaani Se olikin sotasyksy (1940) kuvaa siispä oivasti minun syksyäni, nimeltään.
Seija Nevala 2007: Lottatytöt ja sotilaspojat
Tiina Kinnunen 2006: Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien jälkeen
Annamaija Kataja 2007: Suomen lotat
Hely Alhainen (toim.) 2004: Kuvia ja kertomuksia sieltä jostakin – rintamanaiset muistelevat
Riikka Raitis & Elina Haavio-Mannila 1994: Naisten aseet. Suomalaisena naisena talvi- ja jatkosodassa
Kyllikki Villa 2006: Tyttö sodassa
Irja Virtanen 1956: Kenttäharmaita naisia
Tuota Sotasairaala 28/2 olen joskus katsellut, kun olen tuon kansikuvan nähnyt, että olisipa mukava saada kirja käsiinsä, samoin Kasurisen Se oli sotatalvi -kirjaa olen harkinnut antikvariostoksi, mutta vielä en ole toiminut. Kiinnostavia kirjoja kyllä ja aihe kiinnostaa minua suuresti. Tuo Onnimanni-lehti olisi kiinnostava, täytyy katsoa, jos sen voisi jossain saada nähtäväksi.
VastaaPoistaHei Aino, olen lainannut tuon Sotasairaalan kirjastosta. Muita lottaromaaneja olen löytänyt antikvariaateista tai kirpparilta. Toivottavasti sinäkin löydät! :)
PoistaKiva että esittelit näitä tällälailla yhdessä! Toivottavasti jokin löytyisi kirjastosta. :)
VastaaPoistaKiitos Pearl Clover! :) Helmet-kirjastoista tai SKS:n kirjastosta kirjoja voi lainata varaamalla.
PoistaHauskaa huomata että joku muukin lukee sota-ajan viihdekirjallisuutta teeman perusteella!
VastaaPoistaItse perehdyin artikkelia varten "Äänislinna-noiriin." Jatkosodan aikana kirjoitettiin valloitettuun Petroskoihin sijoittuvia jännityskertomuksia, mm. Outsiderin "Talo Dzersinskajan varrella" (1942) ja Heikki Rantalan "Tapahtui Petroskoissa" (1942). Sodan jälkeen Outsider julkaisi myös "Petroskoin mustan hämähäkin" (1961) ja Mauri Sariola teki Susikoski-sarjaansa "Petroskoin keltaisen kissan" (1981). Kaikki dekkareita/seikkailukertomuksia. Pekka Manninen julkaisi 2011 romaanin "Äänislinna", joka ei tosin ole kummoinenkaan lukukokemus.
Petroskoin Musta hämähäkki lienee noista luettelemistani kaunokirjallisesti paras (omassa genressään jopa hyvä kirja), joskin Karma-sarjan edustaja "Talo Dzersinskajan varrella" on myös aika vekkuli. Noina aikoinahan Karma-sarjaa kiiteltiin "loogillisesti etenevistä juonista".
Kiitos lukuvinkeistä ja kommentistasi! Täytyypä tutustua johonkin Petroskoihin sijoittuvaan jännityskertomukseen. Oliko näistä joku erityisesti suunnattu nuorille? Monethan sota-aiheisista tyttö- ja poikakirjoista oli viihteellisyyden lisäksi tarkoitettu nostattamaan maanpuolustushenkeä nuorissa lukijoissa sotien aikana.
PoistaKävin lukemassa myös kiinnostavaa sotahistoriaan keskittyvää blogiasi. :)
Minulle on kulkeutunut näitä kirjoja isotädin peruina. Teini-iässä luin paljonkin näitä. Ovatko sota-ajan koululaisromaanit kuten Juhannuslahja ja Se olikin sotasyksy sinulle tuttuja? Nekin kuuluivat suosikkeihini.
VastaaPoistaPahoittelen viivästyneestä vastauksestani! Olen lukenut Anna-Liisa Kasurisen Se olikin sotasyksy-kirjan. Juhannuslahja on taas minulle tuntematon, mutta kiitos vinkistä!
PoistaMinä oon lukenu semmosen kun Rintamalotat. Tykkään tosi paljon sotakirjallisuudesta ja luen Tuntematonta sotilasta kolmatta kertaa!;D Suosittelen näitä kahta jos joku niihin joskus jossakin törmää!!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Minä luin myös Tuntemattoman sotilaan viime vuoden puolella. Linnan lottakuvaus herätti aikanaan kohua ja kritiikkiä. Louhimäen elokuva jatkaa lottatulkintaa samalla linjalla.
PoistaOnpas hieno! :)
VastaaPoistaKiitos Ester! :)
PoistaSyksysi kirjallinen sisältö vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Mieheni isoäiti oli pikkulotta, ja hänen kirjahyllyssään on vieläkin muutama työtytöistä ja pikkulotista kertova kirja. Näitä voisin itsekin ryhtyä keräilemään!
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä keräilyharrastukselta, Kia! Minun isoäitini on ollut myös lotta.
Poista