lauantai 25. syyskuuta 2010

Saran seitsemän tunnustusta



Kun aloin kirjoittamaan omaa blogiani, tutkiskelin muita blogeja ja ihastuin, kun bloggarit jakoivat toisilleen kauniita tunnustuksia. Silloin haaveilin, kunpa minäkin jonain päiväni saisin tuollaisen palkinnon tunnustuksena omasta työstäni. Vaikka olenkin saanut lukijoiltani kannustavaa palautetta matkan varrella ja ensimmäinen lukijan kommentti kirjoitukseeni lämmittää vieläkin mieltäni, niin on todella hienoa saada tämä tunnustus toiselta kirja-bloggaajalta. Haluan kiittää Susaa tästä tunnustuksesta ja suosittelen lämpimästi tutustumaan hänen hyvään kirja-blogiinsa, jossa on paljon esittelyjä suomalaisista ja historia-aiheisista kirjoista. Tämä tunnustuksen saaminen haastaa myös kertomaan seitsemän asiaa itsestä, joten annetaan palaa.



1. Olen ikuinen opiskelija. Se ei kuitenkaan tarkoita kohdallani sitä, että en valmistuisi ikinä mihinkään. Se vain tarkoittaa, että kun saan jonkun asian päätökseen, niin aina alkaa jonkin uuden asian oppiminen. Pari vuotta sitten vannoin, että nyt en enää opiskele mitään ja olen niin kuin valmis. Pysyin päätöksessäni pari kuukautta ja sitten tiedonjanoni syttyi taas. Nykyään olen sinut elämäntapani kanssa, se on osa identiteettiäni ja sitä paitsi, minä uskon elinikäiseen oppimiseen.



2. Olen yöihminen ja kirjoitan parhaillaankin näitä tunnustuksiani yön hiljaisuudessa. Luovuuteni on parhaimmillaan silloin ja kuulen omat ajatukseni. Itse asiassa flow-tilaan pääseminen vaatii vain kirjoittamista ja kirjoittamista, tunnista toiseen aamun valjetessa, päivän noustessa, kunnes onnellisessa olotilassani voin sanoa, että nyt se on valmis. Oloni voi olla epämääräisen epätodellinen, mutta samalla olen luonut jotain uutta ja mieleni on kirkas.



3. Lapsuuteni yksi unelma-ammateistani oli tulla kirjailijaksi. Kirjoittelin pöytälaatikkooni kuvitteellisia tarinoita kynttilänvalossa. Koin 15 minuutin hämmentävän julkisuuden, kun yhtä kirjoitelmaani opettajat lukivat koulussa ääneen muille oppilaille. Ei ainoastaan luokkatoverini, vaan myös toisen luokan tytöt tulivat luokseni juttelemaan ja kehumaan tarinaani. Aikuisena olen kirjoittanut yhden sadun.



4. Luen useampaa kirjaa samanaikaisesti sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Joku kirja voi jäädä kesken pidemmäksi aikaa...keskeneräisenä ne kummittelevat kuitenkin takaraivossani ja minun on pakko palata niihin takaisin. Tällä hetkellä niitä on kolme kummittelemassa...



5. Minulla on seitsemän kirjastokorttia, joista kuutta käytän aktiivisesti. Onneksi yhdessä kirjastossa sentään on lainojen automaattinen uusinta.



6. Käytän baskereita ja hankin ihanan vaaleanpunaisen uuden baskerin, jonka kohta laitan päähäni, kun ilmat kylmenevät. Helsingin kirjamessuilta minut voi bongata ehkä baskeri päässä.



7. Minulla on edelleen unelma omasta kirjasta, mutta se taitaa olla sitten enemmän faktaa kuin fiktiota...



Olen viime aikoina tutustunut moniin, minulle uusiin kirja-blogeihin. Yritän niitä päivittää pian blogilistaani. Susan blogi ansaitsee oman tunnustuksensa, mutta koska tämän palkinnon pitää kiertää, niin laitan sen eteenpäin Leena Lumen kirja-blogille ja Hannelen bok-paratiisille. Leena kirjoittaa suurella sydämen palolla kirjoista ja lukee niin paljon, että ihan hengästyttää. Hannele Ruotsista taas esittelee hyviä kirjavinkkejä niin vanhoista kuin uusista kirjoista.

9 kommenttia:

  1. Kiitos tunnustuksesta, Sara!

    1) Älä välitä! Tyttäremme on kauris ja luin juuri, että kauriit löytävät usein elämänuransa vasta 70-vuotiaina! Onneksi Meri on nyt sisällä elsingin yliopistossa, saa siellä sitten miettiä tulevaisuuttaan...

    2) Tein aivan samaa, kunnes vihdoinkin tänä vuonna tajusin, ettei vetele enää. Ainakaan koneella en ole enää öisin, kuin poikkeustilanteissa. Silti luen monet yöt.

    3) Minä olen aina halunnut tulla kirjailijaksi.

    4) Sama täällä!

    5) ;-)

    6) Sara! Minäkin olen baskerityttö, se Nerudan vihreäsilmäinen baskerityttö...Tahtoo pinkin baskerin. Jos voit, osta mulle kanssa. Maksan sen sulle kirjamessuilla. Tehdään siitä Roihuavien Soihtujen merkki, josta tunnistamme toisemme!!!

    7) Minulla suurin kirjapalo on purkautunut blogiini, sillä tämä vie niin paljon aikaa. Jos olet huomannut, niin kirjoitan kirjoista erittäin paneutuvasti ja kunnianhimoisesti eli vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää. Toimituksessa pääsin helpommalla, mutta nyt saan laittaa itseäni mukaan enempi. Olen kuitenkin voittanut yhden tosi ison kirjoituskilpailun ja kaikki, mitä olen kirjoittanut novelleja tai runoja on julkaistu lehdissä, joten en voi lopettaa millään.

    En yleensä millään ehdi mukaan näihin tunnustus-juttuihin, mutta olen jo antanut periksi Lumiomenalle ja Susanelle, joten antaa mennä;-) Kiitos, 'Jean Rhys'♥

    VastaaPoista
  2. Voi ihanaa, kiitos!! Olen menossa kirjamessuille nyt: Märta Tikkanen, Erika Jong...

    VastaaPoista
  3. Hei Sara!

    Kivoja tunnustuksia sinulla! Tuosta ikuisesta opiskelijasta tunnistan itseni. Päässäni pyörii kaikenlaisia opiskelusuunnitelmia, joita voin alkaa toteuttaa kunhan olen valmistunut äikänopeksi. Historiaa, taidehistoriaa, erityispedagogikkaa, naistutkimusta ehkä sosiologiaa... Teen nyt jo suunnitelmia eläkepäivien varalle:) Ja ihan totta Sara, ikuinen opiskelija ei välttämättä tarkoita sitä, ettei valmistuisi mihinkään, tiedonjano voi olla niin suurta että haluaa saada tietoa koko ajan lisää ja lisää.

    VastaaPoista
  4. Nyt täytyy sitten tehdä yksi tunnustus lisää Leena. Minä nimittäin olen horoskoopiltani Kauris ja samalla olen Joulun lapsi! No tämähän sitten selittää kaiken elämänurassani! Susa minullakin on eläkepäivien varalle suunnitelmia, jos sitten lukisin vaikka matematiikkaa, jotta vihdoin osaisin sitä tai sitten luen filosofiaa ja teologiaa ja olemassaoloni valaistuu... :)
    Hannelen tunnustuksia odotellessa, missä kirjamessuilla mahdat pyöriä?

    VastaaPoista
  5. Sinulla on mukava blogi. Liityin lukijaksi. :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Tomomi ja tervetuloa lukijakseni! Sinullakin on kivannäköinen kirjahylly-blogi!

    VastaaPoista
  7. Jestas;-), ehkä en olisi tuota asiaa kertonut, jos olisin tiennyt, että sinäkin olet kauris...,mutta siis...he kuitenkin tähtäväät juuri siihen, mihin haluavat. Se on ollut Meriäkin pari vuotta hidastava seikka.

    Susa P. on aivan oikeassa, ei se mitään haittaa tee, jos elämä on elämys etsiä omintaan! Minäkään en edes miettisi enää ammatiksi historiaa, mutta se saa olla rakas harrastus. On tässä itsekukin jahkannut, mutta siinä samalla myös elänyt. Ja mikäänhän ei ole niin tärkeää kuin muistaa elää...täysillä.

    VastaaPoista
  8. Onnittelut tunnustuksesta! Oli ilo lukea seitsemän asiaa sinusta. Minäkin olen parhaimmillani ja luovimmillani juuri myöhään illalla ja alkuyöstä. Kun muu maailma hiljenee, on aikaa omille ajatuksille. Olen samoin ikuinen opiskelija, on ilo oppia uutta. Kirjailija oli oma haaveammattini lapsuudessa, mutta kirjastokortteja minulla on vain viisi. Yksi niistä on hukassa, se on lapsuuteni kotipaikkakunnan kortti. Tiedän, että se on jonkun omistamani kirjan välissä, mutta missä siellä...

    Minun tyttäreni on joulun lapsi ja olen tunnistavinani hänessä paljon kunnianhimoa. En tietenkään usko horoskooppeihin, mutta haaveellisena kalana aloitan aina uusia juttuja saamatta niitä loppuun ;)

    Kirjamessuihin onkin enää kuukausi!

    VastaaPoista
  9. Hei! Laitanpa tänne vastausta sähköpostikyselyysi, kun en tiedä onko sähköp. tullu perille. Eli saat käyttää vastaustani tutkimusaineistona. (nimeäni ei saa julkaista, et varmaan julkaisekkaan, mut varalta sanon) :)

    VastaaPoista