Catherinen kirjoittama teos Petite Anglaise on henkilökohtaista tilitystä blogin pitämisen alkuvaiheista ja ihmissuhdekuvioista. Catherine ystävystyy bloginsa lukijoiden kanssa ja tapaa muita bloggareita. Netin kautta tulee myös uusi mies naisen elämään. Kiinnostavasti Catherine pohtii omaa identiteettiään ja blogi-identiteettiään. Blogi myös hallitsee Catherinen elämää. On mietittävä etukäteen postauksen aiheita; mistä aiheesta saa hyvän jutun, mistä voi kirjoittaa, miten henkilökohtaisista asioista ja milloin. Blogia pitää päästä heti vilkaisemaan aamusta, työpäivän aikana sekä ennen nukkumaan menoa. Lukijoiden kommentit ovat tärkeitä, vaikka ne olisivat sitten kehuja tai haukkuja.
Petite Anglaise on ollut viihteellistä ja sujuvasanaista lukemista työmatkoillani. Pariisilaisen miljöön ja tunnelman voi aistia tekstistä. Pettymykseksi osoittautuivat kuitenkin liikaa mässäily miesystävien ihmissuhdekuvailuissa sekä kirjan loppuminen täysin kesken. Koska olin sen verran utelias, mitä Catherinelle tapahtui kirjan jälkeen, niin menin lukemaan varsinaista Petite Anglaise -blogia, jota Catherine piti vuosina 2004-2009. Sieltä selviää kenen miehen kanssa hän nykyään on (tämänhän ei pitänyt kiinnostaa minua yhtään!) ja paljon muutakin. Sen lisäksi hämmästyin, kun luin Catherinen saaneen potkut bloginsa takia, mutta voittaneen myöhemmin oikeusjutun työnantajaansa vastaan. Julkisuuteen päätyneen jutun myötä Catherinen anonymiuskin loppui ja hän teki kustannussopimuksen. Petite Anglaise julkaistiin 2008. Suomeksi se ilmestyi samana vuonna Turun yliopiston suomentajaseminaarin suomentamana.
Kirja herätti ajatuksia omasta bloggaamisesta ja muisteluja oman blogitaipaleeni alkuvaiheista. Alussa olin anonyymimpi bloggaaja ja blogillani oli toinen nimikin. Tein laajan bibliografisen luettelon omistamistani kirjoista. Nykyään se olisi mahdotonta! Juuri, kun olin synnyttänyt blogini suurella vaivalla, niin piti lähteä synnyttämään Toukan tapaista. Ensimmäiseltä vuodelta ei kertynyt kovinkaan paljon kirjoituksia ja jotkut jutut deletoin pois, kun en ollut niihin tyytyväinen. Nykyään blogistani on tullut yksi ja tärkeä osa minua. Oma identiteettinikin on muuttunut bloggaamisen myötä ja "elämäntehtävään" on tullut uutta sisältöä. Olen tutustunut blogini myötä uusiin ihmisiin, ystävystynyt ja kaikkein parasta on ollut vuorovaikutus lukijoiden välillä, olivat ne sitten vakilukijoita tai satunnaisia kävijöitä. Mutta kuinka kauan kirjoitan vielä blogia? Toiset neljä vuotta? Catherine lopetti bloggaamisen. Itse en ole valmis luopumaan bloggaamisesta ainakaan niin kauan, kun blogiani joku lukee. Ehkäpä perustan sitten uuden anonyymin blogin kirjabloggaajan salatusta elämästä (jos minulla sellainen olisi!) Bloggaaminen on siispä aika koukuttavaa, vai mitä?
Petite Anglaisesta ovat aikaisemmin kirjoittaneet myös Penjami ja Jenni
Tämä on mun TBR-listalla, ja kuulostaa kiinnostavalta! Kesäkirja, terassille, auringonpaisteeseen päässee mukaan =)
VastaaPoistaSamat sanat, kuulostaa kiinnostavalle! Ja samat sanat muutenkin, on tämä ihana harrastus:)
VastaaPoistaHei Mari A ja Amma, mukavaa, kun kiinnostuitte! Pariisiinkin pääsee kirjan mukana nojatuolimatkalle...
VastaaPoistaVoi että, tämä kirja on ollut pitkään lukulistallani, ja jo moneen otteeseen lainassa kirjastostakin. Aina vaan se on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt lukematta. Mielenkiintoisen arviosi ansiosta aion kyllä lukea kirjan pian! Kuulostaa tosi hyvältä, ja olisi ihanaa lukea pitkästä aikaa jotain Pariisiin sijoittuvaa! :)
VastaaPoistaHyvää pääsiäistä, kaima! <3
Hei kaima, minulla kirjan lukeminen meni pätkissä, aina junamatkan aikana. Kevyttä tekstiä, mutta varmaan bloggaajia kiinnostavaa. Hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaKuulostaa mielenkiintoiselta! Pariisi-fanina minunkin lienee etsittävä tämä käsiini... Mukavaa pääsiäistä!
VastaaPoistaKirjoitit kiinnostavasti, mutta tavallaan jotenkin ahdistavalta kuulostaa tuollainen blogiminän ja reaaliminän sekoittuminen. Kai tuollaista nyt jossakin muodossa tapahtuu kirjabloggaajallekin, mutta oispa ihan hirveää, jos joutuisi johonkin kommenttiketjujen pyörittämään ihmissuhderulettiin...
VastaaPoistaKiinnostava kirja! Itse en kyllä löytäisi motivaatiota henkilökohtaiseen elämään keskittyvän blogin pitämisen (enkä kyllä oikein seuraamiseenkaan). Jännä kuulla, että olet blogannut jo kaikenkaikkiaan yli neljä vuotta; paljon se on elämääsi ehtinyt tuodakin :).
VastaaPoistaHei Luru ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa sinua! Hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaHei Salla, olen myös miettinyt yksityisen ja julkisen minän rajanvetoa blogivuosieni aikana ja tässähän kirjassa Catherine sitä pohtii. Mutta hänellähän blogi keskittyi nimenomaan henkilökohtaisen elämän julkiseen jakamiseen. Kommenttejahan lukijoilta tuli sitten laidasta laitaan ja sitä ihmissuhderulettiakin sitä kautta.
Marialle jatkaakseni niin tämmöinen julkinen nettipäiväkirja, johon "vuodatetaan" henkilökohtaisia juttuja ei minuakaan pidemmän päälle kiinnosta, mutta toisia ihmisiä sitten taas kyllä. Sitä harmittelin, että kirja loppuu tavallaan kesken ja juuri tämä kohu, mikä blogista nousi ja potkut ym. olisivat tehneet kirjasta vielä kiinnostavamman!
p.s. vielä ei ihan neljä vuotta ole tullut täyteen, mutta siten kesällä...
Tulin vain komppaamaan muita: kiinnostavalta aiheelta vaikuttaa kaikin puolin:)
VastaaPoistaHei Sara, bloggaamisesta puheenollen - sain juuri käsiini Lumoojan sen numeron, jossa nettikirjakaupasta kertova juttu oli. (Kyllä, vasta nyt - mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!) Olethan itse nähnyt sen? Toivottavasti juttu oli kaikinpuolin ok.
VastaaPoistaJa tosiaan, kaikenlaista bloggaamisesta saattaakin seurata! Katsotaan nyt tässä hiljalleen, miten omat kirjoitteluni lähtevät käyntiin...
Oikein hyvää alkukevättä sinne!
Hei Sonja ja Oona, huomasin nämä kommenttinne nyt vasta, kun olen taas näissä tyttökirjahöyryissäni hih!
VastaaPoistaSonja, mukavaa kun kiinnostuit! :)
Oona, minä hankin heti lehden, kun se ilmestyi vuoden lopussa muistaakseni! Oikein ihana ja hyvin kirjoitettu juttu! Huomasin, että olet alkanut itsekin bloggaamaan. Seuraan nyt blogiasi! :)
Katselin juuri tätä pokkariversiona ja tuumasin, että voisin lukea sen juuri tuon blogiulottuvuuden vuoksi, muuten tämäntyyliset kirjat eivät jaksa kiinnostaa.
VastaaPoistaKiva blogi sulla, jäin lukijaksi ! :)
Hei Petriina ja tervetuloa!
VastaaPoista