Näin kirjatrailerin Salla Simukan uudesta kirjasta Jäljellä (Tammi, 2012) ja se veti minua puoleensa magneetin tavoin. Tein kirjastoon varauksen ja odottelin, milloin kirja mahtaa tulla. Ihana yllätys olikin, kun kirja kolahti postiluukusta pari päivää sitten. Olen lukenut kirjaa sen jälkeen öisin, mikä itse asiassa sopii hyvin sen tunnelmaan hektisessä elämänvaiheessani. Yön hiljaisuudessa minua on hieman karminut lukea, kun ihmiset ovat kadonneet jäljettömiin. Vain 15-vuotias Emmi on jäljellä.
Jäljellä on dystopiaromaani, joka sijoittuu lähitulevaisuuteen Suomessa. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ihmiset on jaettu lahjakkuusalueisiin jo pienestä pitäen. Emmi on mitäänsanomaton, pelkkä Potentiaali, joka ei ole löytänyt omaa paikkaansa ja lahjakkuuttaan maailmassa. Tytöllä ei ole ystäviä, sisarukset suhtautuvat alentuvasti ja vanhemmat ovat etäisiä. Emmistä on tullut melkein näkymätön. Sitten Emmi päättää karata saadakseen edes jonkinlaista huomiota. Kun hän seuraavana päivänä tulee kotiin, niin perhe, naapurit ja kaikki ihmiset koko kaupungista ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Vai ovatko? Mitä on tapahtunut?
Satuja ei enää lueta tulevaisuudessa, mutta Emmi rakastaa satuja. Hänen lempisatunsa on Pieni merenneito. Vaikka kirjat ovatkin jo siirtyneet kokonaan sähköiseen muotoon, niin Emmillä on perinteinen ja paperinen moneen kertaan luettu vanha satukirja. Vähitellen jostain alkaa tulla satuvihjeitä. Yhdessä Emmin kanssa yritän ratkaista kadonneen ihmiskunnan mysteeriä. Se on jännittävää. Se on salaperäistä. Se on pelottavaa. Olen uppoutunut outoon olotilaan Emmin tavoin. En paljasta teille enempää, mitä kaikkea tulee tapahtumaan. En tiedä itsekään, miten arvoitus lopulta ratkeaa. Syksyllä ilmestyy kirjaan nimittäin jatko-osa Toisaalla. Simukka kirjoittaa todella tyylikkäästi, kiehtovasti ja vakuuttavasti. Miten voin odottaa syksyyn?
Kuulostaapa kirja kiehtovalta, ja trailerissa on todellakin vetovoimaa. Tuo oli muuten ensimmäinen näkemäni kirjatraileri ja olin ihan ihastuksissani: mainio idea esitellä kirjaa trailerin avulla!
VastaaPoistaOlen aiemmin vähän vierastanut dystopioita, mutta nyt lukulistallani on jo jokunen dystopia jonka lukemista odotan innolla (mm. Ishiguron Ole luonani aina ja Itärannan Teemestarin tytär). Taidan lisätä tämänkin kirjan lukulistalleni, sen verran kiehtovalta se kuulostaa! Kiitos hyvästä arviosta kaima!! :)
Hei kaimani, tuo traileri on kyllä hyvin tehty ja hyvä veto markkinoida kirjaa!
VastaaPoistaDystopioita en ole itsekään lukenut, mutta kirjan asetelma alusta lähtien kiehtoi minua. Suosittelen! :)
Taidankin tehdä kirjasta varauksen kirjastoon!
VastaaPoista(Ja ääh, keksin näköjään Itärannan kirjalle jo uuden nimenkin, Teemestarin kirjahan se on eikä mikään tytär! :D)
Kuulostaa jännittävältä! Ja tykkään tuosta ideasta, että viitataan Pieneen merennneitoon ja ilmeisesti muihinkin satuihin. Olen lukenut Salla Simukalta Kun enkelit katsovat muualle, Minuuttivalssi ja Viimeiset - ja tykännyt, vaikken enää kohderyhmään kuulukaan.
VastaaPoistaItse bongasin tämän uutuusluettelosta ja laitoin heti menemään varausta kirjastoon. Sen verran mielenkiintoiselta kirja kuulosti, että oli saatava luettavaksi. Toistaiseksi kuitenkin vielä odottelee luettavaksi pääsemistä, mutta toivottavasti ei joudu enää kauan odottamaan :)
VastaaPoistaSara, ei, tätä en tietenkään tajunnut sinun tekevän;-) Ehkä liian fantasiapitoista minulle. Mun raja kulkee jossain maagisessa realismissa ja sitten Pasi Ilmari Jääskeläisen omintakeisessa reaalifantasiassa.
VastaaPoistaTiedän, että rakastat jännittävää. Lue Heivollin Etten palaisi tuhkaksi.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Hei Maria, olet oikeassa, että kirjassa viitataan satuihin ja se on juuri osa kirjan kiehtovuutta! Aivan mahtava idea minusta! Vieläkin mielessäni on se salaperäinen tunnelma, vaikka lukemisesta on jo toista vuorokautta...
VastaaPoistaHei Anu, toivottavasti saat kirjan pian ja siitä tulikin mieleeni, että minun pitäisi perua oma varaukseni!
Hei Leena, kiitos vinkistä! Jääskeläiseltä minulla on muuten yksi kirja hyllyssäni odottamassa sopivaa lukuhetkeä:)
Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta ei vähiten Pienen merenneidon vuoksi, joka on minunkin lempisatuni. Täytyisi varmaankin tutkia, löytyykö omasta kirjastosta.
VastaaPoistaLukulistalla tämä jo olikin, pitää varmaan nostaa virtuaalipinossa vähän ylemmäs!
VastaaPoista