Sivut

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kirjahankintoja


Kirjojen shoppailu netissä on mukavan vaivatonta ja myönnetään hiukan addiktoivaakin. Nämä verkkokaupasta tilaamani kirjat saapuivat minulle todella nopeasti. Toisesta ulkomaisesta verkkokirjakaupasta tilasin myös pari kirjaa, mutta niitä saan vielä odotella. Toinen kirjoista on luvattu tammikuun lopulla ja toinen taas helmi-maaliskuun aikana. Odottavan aika voi olla pitkä, mutta toivottavasti odotus palkitaan. Kirjahankintani ovat tausta- ja tutkimustyötäni varten ja onneksi osa kirjoista oli suhteellisen edullisia. Suomesta kirjoja ei ole saatavilla, paitsi Mary Rubion Montgomery-elämäkertaa voi lainata yliopiston kirjastosta. Hankintani ovat pääasiassa kirjailijoiden elämäkertakirjallisuutta. Ei ihan keiden tahansa kirjailijoiden, vaan tietenkin uraauurtavien tyttökirjailijoiden! Seuraavaksi muutama tärppi:

The L.M. Montgomery Reader
Benjamin Lefebvren toimittama uutuus The L.M. Montgomery Reader. Volume one: A Life in Print (2013, University of Toronto Press) on ilmestynyt ihan äskettäin. Kirja on kokoelma Montgomeryä koskevia julkisia kirjoituksia ja Montgomeryn omia esseitä, kirjeitä ja haastatteluja lehdissä. Kokoelma alkaa Anne of Green Gablesin (Annan nuoruusvuodet) julkaisemista aina kirjailijan kuolemaan saakka ja myös sen jälkeen. Uudelleenlöydetyt materiaalit ympäri maailmaa on koottu nyt kirjana ja kokoelman ensimmäinen osa keskittyy Montgomeryyn rooliin julkisena henkilönä ja kuuluisana kirjailijana. Kirjasta löytyy myös Eva-Lis Wuorion tekemä haastattelu Montgomerystä, kun hän vieraili kirjailijan kodissa Torontossa. Haastattelu julkaistiin Sirkka-lastenlehdessä vuonna 1937. Sirkka-lehden haastattelun on kääntänyt tutkija Vappu Kannas.


Mary Henley Rubion Lucy Maud Montgomery: The Gift of Wings (2008) on tuhti, liki seitsemänsataa sivuinen kirjailijan elämästä kertova teos. Salla on suositellut elämäkerran lukemista lämpimästi ja tämä sopii hyvin täydentämään Montgomeryn omien päiväkirjojen lukemisen rinnalla.


John Mattesonin Eden's Outcasts. The Story of Louisa May Alcott and Her Father (2007) kertoo Pikku naisten luojan Louisa Alcottin lisäksi hänen kuuluisasta isästään sekä isä-tytär-suhteesta. Anu Lahtinen on kirjoittanut todella monipuolisen arvion ja analyysin kirjasta Kasvatus ja Aika-lehdessä. Sieltä löytyy myös vinkkejä muihin Alcottin elämäkertoihin!


Ann Thwaiten Frances Hodgson Burnett. Beyond The Secret Garden (1974, 2007) valottaa Salainen puutarha- ja Pikku Prinsessa-kirjojen luojan Frances Burnettin värikästä elämää.

Kirjailija Laura Ingalls Wilderista löytyi vaikka kuinka monta kirjoitettua elämäkertaa. Tlasin niistä kaksi: William Andersonin Laura Ingalls Wilder: A Biography (1992) ja Pamela Smith Hillin Laura Ingalls Wilder. A Writer's Life (2007). Ensiksi aion kuitenkin  tutustua hänen tytön elämästään kertovaan Pieni talo preerialla-sarjaan.

p.s. Parhaillaan olen lukemassa erään suomalaisen kirjailijan elämästä päiväkirjojen kautta ja miten ihanaa on lukea välillä suomen kielellä, mutta sekin vaan on aika hidasta...

17 kommenttia:

  1. Oi, mitä ihanuuksia. Nämä minun täytyisi itsekin hankkia, kiinnostaa kovasti. Lycy Maud Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisen osan tilasin tässä taannoin, mutta en tiedä, milloin sen saan ja onko sitä vielä saatavissa Tuo William Andersonin kirja. Laura Ingals Wilderin elämästä minulla onkin. Kiitos tästä postauksesta, täytyypä pistää kirjat "korvan taakse".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, minulle tuli nyt mielikuva, että olenkin nähnyt blogissasi tuon Andersonin kirjan! Täytyy käydä vilkaisemassa. :)

      Tilasitko Montgomeryn päiväkirjoista sen lyhentämättömän osan The Complete Journals of L.M. Montgomery? Sitä pitäisi olla vielä hyvin saatavilla. Itse olen yrittänyt etsiä toista osaa lyhennetystä päiväkirjasta (The selected Journals of L.M. Montgomery), mutta se on loppunut. Muistaakseni sitä voisi saada kirjastostakin lainaan...

      Poista
  2. Kuinka edullista kirjojen tilaaminen netistä oikein on? Olen niin vanhanaikainen, että ostan kirjat "oikeista" kaupoista silloin harhoin kun niitä ostan. Kuulostaa aika pahaenteiseltä, kun sanoit nettishoppailua addiktoivaksi. Tekstisi ehkä kuitenkin vähän yllyttää nettishoppailun kiehtovaa mutta vaaralliseen maailmaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, verkkokirjakauppoja kannattaa hyödyntää ilman muuta, kun etsii sellaisia kirjoja, joita ei saa perinteisistä kirjakaupoista, joiden valikoima on kuitenkin suppeaa. Nykyään fyysiset kirjakaupat ovat yhä vähenemään päin Suomessa ja nettikaupat tulevat siten korvaamaan tätä puutetta.

      Oman tilaukseni halvin kirja oli 5 € ja suurin osa kirjoista oli siinä 10 €:n molemmin puolin. Tuo Montgomerystä toimitettu uusi kirja oli kallein 37 €.

      Poista
  3. Tekisi mieli sanoa, että iik mitä hankintoja! tuo "Lucy Maud Montgomery: The Gift of Wings" on omallakin hankintalistallani, kiinnostaisi hurjasti lukea se. Ja toki kaikki muutkin ostoksesi ovat sellaisia, jotka kelpuuttaisin omaan hyllyyni. :)

    VastaaPoista
  4. Eivätkö nuo elämänkerrat pilaa kirjailijan kirjojen lukukokemusta? Vai onko noissa elämänkerroissa kirjailijan mietteitä omista kirjoistaan?

    Minulle ainakin on käynyt niin joidenkin lempikirjojeni kohdalla (joita olen lukenut yhä uudestaan ja uudestaan useita vuosia), että kun sitten olen kirjailijan elämänkerrasta lukenut kirjailijan omia ajatuksia lempikirjastani, on kirjailijan ajatukset täysin erilaiset kuin minun. Sen jälkeen onkin ollut vaikea lukea lempikirjoja uudelleen, kun enää ei pääse siihen omassa mielessään luomaan kirjan totuuteen vaan takaraivossa kummittelee aina kirjailijan "oikea" näkemys kirjasta.

    Hyvänä esimerkkinä esim. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli. Olen 12-vuotiaasta alkaen lukenut kirjaa (toki satuna) ja uskonut, että kirjassa Korppu todellakin aluksi kuolee ja menee Nangijalaan ja kirjan lopussa kuolee uudelleen. Mutta Lindgrenin elämänkerran luettuani selvisikin, että "todellisuudessa" Korppu näkeekin vain unta Nangijalasta ja kuoleekin vasta kirjan lopussa "oikeasti". Nyt en pysty kirjasta enää nauttimaan samalla tavalla, kun Nangijalan seikkailut eivät olekaan "totta" vaan pelkkää unta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nipre, en ole huomannut että elämäkertojen lukeminen vaikuttaisi ainakaan negatiivisesti omiin lukukokemuksiin ja muutenkin olen työssäni käynyt läpi esimerkiksi kirjailijahaastatteluja. Minä pidän niitä taas tärkeinä ja syventävinä tiedonlähteinä. On muuten kiinnostava kysymys yleensäkin kirjailijan näkemys omasta teoksestaan ja sitten lukijan erilainen tulkinta kyseisestä teoksesta. Lukijoita on erilaisia ja tulkintoja erilaisia. Kirjailija ei kuitenkaan lopulta voi vaikuttaa siihen, miten hänen tekstinsä on ymmärretty ja tulkittu. En tiedä kumpi (kirjailija tai lukija) on oikeassa ja ehkä ei kummankaan tarvitse olla.

      Poista
  5. Sara,
    Sinulla on kiehtova tutkimuskohde! Ihania kirjoja.

    Nipre, minunkin mielestäni elämäkerran lukeminen muuttaa suhtautumista kyseisen kirjailijan kirjoihin. Vielä silloin kun muutin Kanadaan, minulle kerrotttiin Torontossa ja sen lähellä suurimman osan elämäänsä asuneen Maud Montgomeryn olleen valloittava supernainen. Kirjoista olin saanut lapsena myös valoisan kuvan. Ja kyllä hän on ollutkin hauska ja henkevä seuraihminen.

    Kun sitten 80-luvun lopulla ilmestyi Kanadassa ensimmäinen kirjailijan päiväkirjoista ja lehdissä kirjoittajan ja Montgomeryn sukulaisten haastatteluja, se aiheutti aikamoisen järkytyksen kaikille yleisönosastokirjoitusten mukaan.

    Maud Montgomery oli kirjoittamisen ammattilainen. Hän käytti kirjojensa aineistoksi kaikkea, mutta ei suoltanut omia ongelmiaan lastenkirjoihin. Ihailtava kirjailija, jolla oli traaginen elämä.

    En ole lukenut Montgomeryn tyttökirjoja koskaan aikuisena, vaikka hän oli kiinnostava henkilönä. En halunnut, että ne vaikuttavat 1900-luvun alkua kuvaaviin kirjoihini. Niiden sanottiin kuitenkin vaikuttaneen, jopa sanottiin, että olen "matkinut aika mukavasti" häntä. Näin kirjoitti Suvi Ahola, joka istui kirjani julkistamistilaisuudessa minua vastapäätä ja kuuli, kuinka kerroin asuneeni Torontossa vuosikaudet. Ehkä Montgomeryn kirjat ovat painuneet lapsuudessa suomalaisten mieliin niin syvälle, että kaikki tyttökirjat nähdään niiden läpi ja Kanada on aina samaa kuin Prinssi Edwardin saari.

    Olen nähnyt kyllä Anna-elokuvat, jotka on kuvattu enimmäkseen niissä museoissa, joissa tutkin 1900-luvun alkua, jolloin Montgomery oli jo aikuinen ja alkoi kirjoittaa. Anna-TV-sarjassa oleva kartanomuseon palmuhuone on juuri se, josta Aurora-kirjat alkoivat. Museosta, TV-sarja tuli paljon myöhemmin.

    Täällä vanha lehtijuttuni pikku Maud-parasta. Hänhän oli syntynyt jo 1874 eli oli Viktorian ajan lapsi.
    http://annaamnell.weebly.com/1/post/2014/01/lucy-maud-montgomery-lapsena.html

    VastaaPoista
  6. korjaus: Suvi Ahola oli kyllä läsnä ensimmäisen kirjani julkistamistilaisuudessa, mutta ei kirjoittanut siitä vaan toisesta kirjastani Hesariin. Kritiikin kirjoitti Liisi Huhtala, jolla oli kylläkin kirjan takakannen teksti luettavissa. Ihan hyvä kritiikki muuten.

    VastaaPoista
  7. Sara, toivon, että Sinulla olisi blogissasi kohta, jossa voi poistaa kommenttinsa ja korjata sitä. Sekoitin kaksi arvostelua, joissa molemmissa kirjojani verrattiin Montgomeryyn. Montgomeryn haamu kummitteli jatkuvasti kirja-arvosteluissa, ja se ärsytti minua.:)
    http://annaamnell.weebly.com/1/post/2014/01/kommentti-montgomeryn-elm-ja-kirjat.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, olet tosiaan asunut siellä Montgomeryn kulmilla ja saanut paikan päällä autenttista tietoa. Minunkin olisi tarkoitus lähteä sinne mantereelle ensi kesänä ja kirjailijan lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Kävin lukemassa hyvän juttusi Maudista. :)

      p.s. Omia julkaistuja kommentteja voi poistaa, jos on kirjautunut kommentoidessaan. Jälkikäteen niitä ei voi enää muokata uudelleen julkaisemisen jälkeen. Hyvä, että sait korjattua asian!

      Poista
    2. Koululainen-lehdessä olevassa kirjoituksessa onni hyvin kauniita kuvia Maudista. Sain niitä Kanadan hallituksen kokoelmista.
      Pirkko Pekkarinen [vuodesta 1998 Pirkko Anna Amnell]: Ihan oikea runotyttö. - Koululainen 12/1987 , 8-9.

      Poista
    3. Oi, olisipa kiva lukea tuo sinun Koululais-lehden artikkelisi!

      Poista
  8. Ei tullut käytyä Prinssi Edwardin saarella, muttta kaikki sanovat, että se on viehättävää seutua. Ja tutkijalle aarreaitta. Sinulle tulee ihana matka.

    Ainakaan minun Kanadassa asuessani ei Ontariossa ollut mitään muuta Montgomeryyn liitttyvää nähtävää kuin rakennukset. Guelphin yliopistolla on varmaankin tutkimusaineistoa. Tilanne on voinut muuttua.

    Leaskdalen pappilasta otin onneksi kuvan, mutta en Torontossa olevasta talosta. Se oli hyvin tavallisen näköinen kodikas omakotitalo. Maud Montgomery ja Mazo de la Roche asuivat samaan aikaan Torontossa. Upporikas Jalna-kirjojen kirjoittaja oli palannut serkkunsa ja adoptioitujen lastensa kanssa Lontoosta kotimaahan sodan sytyttyä Euroopassa.

    http://blogisisko.blogspot.fi/2007/06/mazo-de-la-roche-jalna-sarja.html

    Montgomery on kanadalaisille hyvin tärkeä. Heti ensimmäisenä aamuna Kanadassa meille tuli vieras toivottamaan tervetulleeksi paikkakunnalle. Hän oli läheiseksi ystäväksemme myöhemmin tuleva pappi, joka aloitti heti keskustelun Montgomerysta. Kertoi, että M. oli kuuluisa kotikäynneistä, joita hän teki pappimiehensä puolesta, ja käsitöistä, joilla hän voitti palkintoja messuilla.:)

    P.S. Kävimme yhtenä kesänä myös Laura Ingalls Wilderin ja hänen miehensä kodissa Mansfieldissä kauniissa Ozark-vuoristossa. Se oli hyvin pieni talo. Autotallissa oli seinällä heidän kaikkien autojensa rekisterilaatat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, todella mielenkiintoista tietoa! Kiitos! Kiinnostavaa olisi vierailla Laura Ingalls Wilderin kodissa, mutta se on vähän liian kaukana omasta matkastani. :)

      Poista
  9. Ihania ostoksia! Tuo Rubion Montgomery-elämäkerta minulla onkin, mutta en ole sitä vieläkään (!) lukenut. Silti annoin itselleni luvan tilata tuon Thwaiten F. H. Burnett -elämäkerran... En tiedä rakkaiden Pikku prinsessa ja Salainen puutarha -kirjojen kirjoittajasta juuri mitään, mutta uteliaisuus heräsi. Kiitos siis vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria mainiota, että innostuit! Saa nähdä, milloin näitä kaikkia kirjoja ehtii lukemaan!

      Poista